Kolumni: Myönnän!

Aleksi Jäntti

Minulle ei riitä näyttävä esiintyminen, kaipaan myös sisältöä. Olen taivastellut sosiaalisessa mediassa liian usein maan hallituksen ontuvaa johtamista ja epäselvää koronapolitiikkaa. Jos kokoomus olisi hallituksen sähläilyssä mukana, nyyhkisin tuskastumistani Facebookin sijaan nykyistä enemmän tyynyyni. Mutta nyyhkisin.

Olen fiksoitunut sellaiseen toimintamalliin, että jos on ongelma, se ratkaistaan. Ensin päätetään, mikä on tavoitetila ja sen jälkeen määritetään polku, eli ne toimenpiteet, joilla tavoite saavutetaan. Määritellään se, mikä on tärkeää. Muu ei ole.

Kun ongelmaa ei voida ratkaista lineaarisesti tai tähdätään liikkuvaan maaliin, pitää etukäteen uhrata ajattelua vaihtoehtoihin. Laatia skenaariotarkastelu: mikäli kohtaamme matkalla tilanteen A, toimintamme on B. Jos olemme tilanteessa C, toimimme D:n mukaan ja niin edelleen.

Jos olisin johtaja, viestisin päämäärän ja suunnitellut keinot sen saavuttamiseen kaikille niille, joilla on mahdollisuus myötävaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. Riippumatta siitä kuuluvatko myötävaikuttajat organisaatiooni vai eivät. Jos olisin johtaja, asettaisin tavoitteen kunnianhimoisesti, vaikka en olisi varma, että se on mahdollista kokonaan saavuttaa. Erityisesti kriisissä viestisin avoimesti ja rehellisesti.

Vastaisin kysymyksiin mitä ja miksi.

On todennäköisempää päästä perille, jos tietää, minne on menossa. Kun ei tiedä, yllätys saattaa kuitenkin olla iloinen.

Vastaisin kysymyksiin mitä ja miksi.

Voi katsella sädehtien ympärilleen ja todeta tovereille: ”Missäs me ollaan? Eikös me oltu tänne koko ajan tulossa!? Taidettiin eksyillä, mutta opittiin. Opittiinhan?”

Myönnän. Suomen hallitus on onnistunut erinomaisesti hidastamaan koronaviruksen leviämistä! Minua on koko ajan häirinnyt, ettei ole kerrottu selvästi, mikä on tavoite. Että on kerrottu, mitä tehdään, mutta ei sitä, millä perusteella.

Miksi? Edes itse asetetulle tutkijaryhmälle. Että ei ole tavoiteltu koronaviruksen tukahduttamista Suomessa.

Olen huojentunut siitä, että hallitus on onnistunut.

Silti minua vaivaa, etten ole levollinen ajatellessani tulevaisuutta.

Kirjoittaja on kaupunkiympäristön palvelualueen apulaispormestari (kok.).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu