Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Kriisistä selvitään vain yhteisessä neuvottelupöydässä – "koronakriisi tulee vaikuttamaan julkiseen talouteen ja kuntatalouteen useiden vuosien ajan"

Perinteisesti kaupunkien edunvalvonnan raamit ovat syntyneet hallitusohjelman ja siihen liittyvien isojen kokonaisuuksien ympärille. Isoja edunvalvonnallisia teemoja on viime vuosina ollut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus ja työllisyydenhoidon kuntakokeilu. Nämä ovat olleet Tampereen ja Tampereen kaupunkiseudun yhteisiä voimainponnistuksia.

Korona muutti tämänkin. Aiemmat tavoitteet eivät ole toki hävinneet mihinkään, mutta koronakriisi muutti asioiden mittakaavaa ja järjestystä. Selvää on tällä hetkellä oikeastaan vain se, että koronakriisi tulee vaikuttamaan julkiseen talouteen ja kuntatalouteen useiden vuosien ajan.

Arviot kuluvan vuoden kustannuksista tarkentuvat kriisin edetessä ja mittaluokka voi nyt arvioidusta noin kahdesta miljardista vielä merkittävästi kasvaa. Koronakriisin seuraukset tuntuvat erityisesti suurissa kaupungeissa, joihin poikkeustila ja rajoitustoimet iskevät rajuimmin kaupunkien palveluvaltaisesta elinkeinorakenteesta johtuen.

Suurimpien kaupunkien ja niiden kaupunkiseutujen talouden elpymisellä kriisistä on siten myös merkittävin vaikutus, kun ulospääsyn vauhtia kriisistä arvioidaan.

Lähtökohtana on, että koronaviruksen aiheuttamat tulomenetykset ja menolisäykset kaupungeille tulee kompensoida täysimääräisesti. Lisäksi on käytävä läpi kaupunkien tehtäviä, velvoitteita ja sääntelyä, jotta kaupungit voivat mahdollisimman tehokkaasti sopeuttaa omaa toimintaansa.

On selvää, että hallitusohjelman tavoitteita ja päivitystarpeita tarkastellaan siten vielä uudesta näkökulmasta. Elvytysinvestoinneilla on mahdollisuus saada lisää ponttaa talouteen ja rakentaa yhteiskuntaa kestävästi, ohjaamalla valtion talousarviossa lisärahoitusta infrainvestointeihin ja kaupunkien perusinvestointeihin.

On käytävä läpi kaupunkien tehtäviä, velvoitteita ja sääntelyä

Tämän kokonaisuuden rakentamisessa tärkeintä on, että osaoptimoinnin ja sanelupolitiikan sijaan kunnat ja valtio kykenevät tähän jälleenrakentamiseen yhdessä. Valtiolla vastuu kestävistä rahoitusratkaisuista kansallisesti, mutta kunnilla on vahva osaaminen nähdä kriittisimmät tarpeet sekä ketteryys vastata muutostarpeisiin.

Edunvalvonnan yksi keskeisin viesti onkin juuri nyt; kun päätöksiä tehdään ja tulevaa rakennetaan, kuntia on kuunneltava.

kirjoittaja on Tampereen kaupungin kilpailukykyjohtaja