Tampereen Akateemiset Naiset

Väkivalta voidaan estää tunnistamalla ennusmerkit ja puuttumalla tilanteeseen

Kun pahuus koskettaa oli aiheena professoreiden Helena Ranta ja Eija Paavilainen puheenvuoroissa Tampereen Akateemisten Naisten järjestämässä kaikille avoimessa ja maksuttomassa seminaarissa Tampereen yliopiston Linnassa marraskuussa 2013. Seminaaripuheenvuoronsa lisäksi Helena Ranta esittäytyi tamperelaisille akateemisille naisille Suomen Akateemisten Naisten Liiton uutena puheenjohtajana.

 

Professori Helena Ranta on tehtävässään kansainvälisen oikeuslääketieteellisen tutkijaryhmän johtajana nähnyt, mitä väkivalta ja pahuus saavat aikaan. Hän on toiminut kansainvälisissä oikeuslääketieteellisissä tutkijaryhmissä muun muassa Bosnia ja Hertsegovinassa, Kosovossa, Kamerunissa, Perussa ja Irakissa. Kokemukset ovat johtaneet hänet kysymään kuinka on mahdollista, että toinen ihminen voi tehdä toiselle sellaisia tekoja, miten mitataan julmuutta, pystyisinkö itse vastaaviin tekoihin, kuka on moraalisessa mielessä syyllinen – käskyn antaja vai tekijä.

 

Helena Rannalle vainajien tunnistus on ihmisoikeuskysymys. ”Myös kuolleilla on ihmisoikeudet. Niihin kuuluu sekin, että heidät haudataan nimeään kantaviin hautoihin ja että omaiset saavat tietää, mitä heille on tapahtunut. Siihen kuuluu myös, että vainajia kohdellaan kunnioittavasti.”

Hän painottaa, että haudalla on tärkeä merkitys omaisille, heillä on oikeus tietää mitä on tapahtunut. Se on ehto sille, että voi sulkea oven menneisyyteen ja jatkaa elämää.

 

Helena Rannan mielestä totuus ja sovituskomiteat eivät korvaa syyllisten asettamista oikeudelliseen vastuuseen. Hänestä rankaisemattomuuden kulttuuri alkaa olla ohi. Syyllisyyden miettimisessä hän on päätynyt näkemykseen, jonka mukaan sotia edeltää suunnittelu. Joku päättää aloittaa sen. Meidän toisten tehtävä on tunnistaa ensimmäiset merkit. Toinen on kaikki me, jotka tiedämme, että jotain on tapahtumassa, mutta päätämme olla tekemättä mitään. ”Hiljaisuus on sanojen muoto ja toimimattomuus rikoskumppanuutta.”

 

Netistä tietoa lasten suojelemiseksi

 

Professori Eija Paavilainen sanoo, että paha kohdataan myös lasten kaltoinkohtelussa. Se esiintyy esimerkiksi perheväkivaltana, fyysisenä, psyykkisenä, seksuaalisena laiminlyöntinä. Kansainvälisesti on arvioitu, että 4 - 16 prosenttia lapsista joutuu fyysisen pahoinpitelyn ja joka kymmenes lapsi laiminlyönnin tai henkisen pahoinpitelyn kohteeksi. Hän painottaa jokaisen velvollisuutta puuttua, jos havaitsee että lasta laiminlyödään tai kohdellaan väkivaltaisesti.

 

Suomessa kaltoinkohtelua on tutkittu runsaasti, siitä tiedetään paljon. Tutkimustieto ei kuitenkaan hyödytä, jos sitä ei osata soveltaa käytännön tilanteissa. Lasten kanssa työskenteleville on koottu laaja tietopaketti osoitteeseen www.hotus.fi, josta löytyy tietoja riskitekijöistä, kaltoinkohtelun merkeistä ja oireista, tunnistamisesta ja puuttumisen periaatteista ja menetelmistä.

 

Tampereen Akateemiset Naiset

Aikaisempia kirjoituksia

Tampereen Akateemiset Naiset

Tampereen Akateemiset Naiset ry saattaa eri-ikäiset ja eri aloille valmistuneet naiset kohtaamaan toisensa. Vuonna 1949 perustetussa ja nyt maan kolmanneksi suurimmassa akateemisten naisten yhdistyksessä on runsas 90 jäsentä.

Yhdistyksen keskeinen toiminta on kuukausittaisissa jäsentapaamisissa ja teemana on tänäkin vuonna akateemisten naisten muuttunut toimintaympäristö ja uralla eteneminen.

Katso lisää http://tampereenakateemisetnaiset.fi/

Uusimmat mielipiteet