Puheenaihe

WWF:n kohuraportti puhuttaa: Suomessa hanavesi on puhdasta – vedenpuhdistamoilla mikromuoveista poistuu jopa 99,9 prosenttia

Suomalaisilla vedenpuhdistuslaitoksilla mikromuoveista poistuu 97-99,9 prosenttia.

Jussi Vehkasalo

WWF julkaisi keskiviikkona australialaisen yliopiston tuottaman tutkimusraportin, jonka mukaan ihmisen elimistöön kulkeutuu mikromuovia viikossa jopa 5 grammaa eli pankkikortin verran – suurin osa siitä juomaveden kautta. Raportin tietoja ei eritelty maittain.

WWF:n meriasiantuntija Anna Soirinsuon mukaan suomalaisilla vedenpuhdistuslaitoksilla veden mikromuoveista poistuu 97–99,9 prosenttia. Tutkimusta esimerkiksi Itämeren ja järvivesien mikromuovipitoisuuksista on tehty, mutta tiedot eivät ole kovin kattavia.

– Itämerestä ja Kallavedestä on mitattu suhteellisen matalia pitoisuuksia. Myös Itämeren kalojen mikromuovipitoisuudet ovat hyvin matalia. Muoveja kuitenkin kerääntyy luontoon jatkuvasti. Jos roskaamista ei vähennetä, niin tilanne pahenee, Soirinsuo kertoo.

Tällä hetkellä Suomessa pakkausmuovista kierrätetään noin 26 prosenttia. Jäte, jota ei kierrätetä, päätyy poltettavaksi. Kaatopaikoille yhdyskuntajätettä ei saa enää laittaa.

Suomen tavoitteena on kierrättää yli 50 prosenttia muovipakkausjätteestä vuoteen 2025 mennessä.

–WWF:n toiveena on, että kierrätyspisteitten määrää ja jätevalistusta lisättäisiin, Soirinsuo toteaa.

Moni eurooppalainenkin valtio kuljettaa muovijätteensä kehitysmaihin kierrätettäväksi. Suomi ei kuljeta yhdyskuntajätteitään niihin.

– Jonkin verran 1-tyyppimuovia, eli tehtaiden jätemuoveja, viedään esimerkiksi Kiinaan. Termi 1-tyyppimuovi tarkoittaa sitä, että siinä on vain yhden tyyppistä muovia. Sen vuoksi se on myös helppo käsitellä, Soirinsuo avaa.

Suomessa Itämeren rannoille on päätynyt paljon muovia ja muuta roskaa, mikä on havaittu muun muassa Helsingissä tehdyissä sukellustutkimuksissa. Viime talvena Helsingissä puhutti Helsingin kaupungin ratkaisu kipata jätelumet meren jäälle. Niiden mukana veteen päätyi runsaasti roskaa.

Baselin jätesopimuksen uuden artiklan mukaan sekalaista muovijätettä ei saa enää vuoden 2020 jälkeen viedä EU:n alueelta pois ilman vastaanottajamaan suostumusta. Soirinsuon mukaan monella maalla on sen jälkeen keinot vähissä.

– Suomessa tämä jäte menee polttoon, mutta joissain muissa maissa se viedään kaatopaikalle. EU:lla on nyt suuri näytön paikka jätteiden käsittelyssä sen sisällä. Vaadimme, että se hoidetaan niin, että kierrätysastetta nostetaan huomattavasti ja kertakäyttömuovipakkausten käyttöä vähennetään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

WWF: Mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön pankkikortin verran viikossa – näistä elintarvikkeista jäämiä löytyy eniten12.6.2019 09.25

Kommentit (6)

Kommentit

Mikromuoviongelmaan tulee

Mikromuoviongelmaan tulee reagoida. Mutta on ikävää, että Suomessa media lähtee uutisoimaan WWF:n rahoittamaa tutkimusta tutustumatta sen sisältöön. Tänään ovat lähestulkoon kaikkien lehtien toimittajat kirjoittaneet, että "luottokortillinen mikromuovia PÄÄTYY viikossa ihmisen elimistöön" tai "... kertyy viikossa ihmisen elimistöön". Alkuperäisessä tutkimusraportissa käytetään ilmaisua "an average person could be ingesting approximayely 5 grams of plastic every week" ja selitetään, että tutkimuksessa tuo "ingesting" (nauttia, niellä) tarkoittaa sitä mitä ihminen saa sisäänsä ruoan, juoman ja hengitysilman mukana. Kysymys ei siis ole mikromuovin kertymisestä ihmisen elimistöön, joten siitä ei voi käyttää harhaanjohtavaa ilmaisua "päätyy". Tutkimusraportissa esiintyy maininta mikromuovin terveysvaikutuksista, mutta siinä todetaan, ettei pitkäaikaisvaikutuksista ole selvyyttä ja terveysvaikutuksia edelleen tutkitaan. Hengitysilmassa olevan mikromuovin haitallisuudesta on raportin mukaan tutkittua tietoa, mutta toisaalta raportissa kerrotaan, että hengitysilman kautta tulevan mikromuovin määrä on yleensä hyvin pieni ja vaihtelee suuresti paikallisten olosuhteiden mukaan. Näistä epäselvistä terveysvaikutuksista ei ole mainintaa ainakaan suomenkielisessä WWF:n uutisessa, jota Suomen media näyttää kritiikittömästi kopioineen. WWF:n uutisen arvoa laskee sen yksipuolisuus ja asiaankuulumattomat yleistykset, mikä on sääli, koska tutkimusraportilla on ansionsakin: sillä on selvitetty mikromuovien määriä mm. ruoassa, juomassa ja hengitysilmassa, ja on eritelty joitakin ilmeisiä terveysriskejä sekä korostettu terveysvaikutusten tutkimisen tärkeyttä.

Linkki tutkimusta koskevaan

Linkki tutkimusta koskevaan tiivistelmään, jota ylempänä kutsumme tutkimusraportiksi: https://wwf.fi/mediabank/12486.pdf

Upeata taustatatyötä teit

Upeata taustatatyötä teit faktoja etsiessä, toisin kuin ilmastopopulismiin sairastuneet toimittelijat (heidän ne faktat pitäisi tarkistaa)! Heillä tuo liiottelun, väärennetyn ja jopa asioiden valehtelu alkaa olla kuin Vihreillä tai kuten "mimmi" alla toteaa, jo hysteriaa. Tulos siis aivan päinvastainen, juttujen uskottavuus häviää!

Ilmastoa tulee suojella,

Ilmastoa tulee suojella, mutta uutisointi on mennyt jo hysterian lietsomiseksi. Kuplaanko sitä pitäisi muuttaa asumaan? Ai mutta SEKIN on muovia.

https://app.dumpark.com/seas

https://app.dumpark.com/seas-of-plastic-2/ Tuolta voi käydä katsomassa, missä se ongelma on ja missä sitä ei ole. Ilmasto- ja mikromuovijutuissa syyllistetään ihmisiä, jotka eivät ole osa ongelmaa vaan niitä, jotka pyrkivät nämä ratkaisemaan. WWF on lähtenyt väärälle polulle. Edes hyvän asian takia ei pidä valehdella.

Youtuben hakukenttään

Youtuben hakukenttään "plastic river" ja selviää miten meitä syyllistetään.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat