Puheenaihe

Tutkija kommentoi suomalaisen marketin ruokahyllyä – "Missään nimessä tämä ei voi jatkua näin"

RUOKA    YK ennustaa, että vuonna 2100 ihmisiä on jo 11 miljardia. Nykyisillä tavoilla emme pysty tuottamaan kaikille riittävästi ruokaa. Pelastaako meidät lihavero, kasvisruoka vai teknologia?

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia. Siinä resepti, jotta ruokaa riittää, kun väestö kasvaa.

Marko Kauko

– Tämä ei missään nimessä voi jatkua näin, sanoo tutkimusprofessori Sirpa Kurppa Luonnonvarakeskuksesta.

Hän puhuu supermarkettien valtavista valikoimista, lihaa korostavasta ruokavaliosta ja maataloudesta, jossa valtavilla pelloilla viljellään vain yhtä lajia viljaa.

Jotakin pitäisi tapahtua, sillä YK ennustaa ihmisten määrän maapallolla lähes kaksinkertaistuvan tämän vuosisadan aikana. Vuonna 2000 meitä oli noin kuusi miljardia, mutta vuonna 2100 ihmisiä saattaa olla yli 11 miljardia.

Näin suuren määrän ruokkiminen ei ole mahdollista nykyisillä tavoilla. Tästä ovat samaa mieltä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Sirpa Kurppa ja tammikuussa tiedelehti Lancetissa julkaistu raportti, jota on ollut koostamassa kansainvälinen tutkijaryhmä.

Vedestä ja pelloista voi tulla pulaa."

Peltoa maapallolla ei pystytä juurikaan enää raivaamaan lisää. Lancetin raportti arvioi, että maatalouden käytössä on jo noin 40 prosenttia maapallon maapinta-alasta, joka ei ole jään peitossa.

Lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa hankaluuksia maataloudelle. Välimeren alueella ja Länsi-Afrikassa on jo ollut entistä ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia, kertoo Ilmatieteen laitoksen Ilmasto-opas. Suomessa sateiden ennustetaan lisääntyvän, mutta myös pitkiä, kuivia kesiä todennäköisesti koetaan.

Jos ei ole vettä, maassa ei kasva syötävääkään.

Meillä on kuitenkin toivoa. Yhdellä toimenpiteellä pystyisimme ruokkimaan kymmenen miljardia ihmistä.

Se muutos alkaa ruokalautaselta.

– Jos kansalaisena haluaa vaikuttaa ympäristöönsä, ruoka on se, millä eniten vaikutetaan, Sirpa Kurppa sanoo.

Tämä muutos tekisi meistä myös nykyistä terveempiä. Jokainen meistä pystyy toteuttamaan sen, eikä asiassa loppujen lopuksi ole mitään uutta.

Meidän pitäisi syödä paljon nykyistä enemmän kasviksia ja paljon vähemmän lihaa.

Punainen liha harvinaiseksi herkuksi."

Lancetin tutkijaryhmä on laskenut, että ruokaa riittäisi maapallon kasvavalle väestölle, jos me kaikki alkaisimme syödä pääasiassa vihanneksia, hedelmiä, kokojyväviljaa ja pähkinöitä. Lisäksi ruokahävikin määrä pitäisi puolittaa nykyisestä.

Proteiinia meidän tulisi hankkia pääasiassa palkokasveista, kuten pavuista. Kalaa ja kananlihaa voisimme syödä vähän tai kohtuullisesti, mutta punaista lihaa voisimme nauttia hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Kasvisten kasvatus aiheuttaa vähemmän kasvihuonekaasuja ja kuluttaa vähemmän vettä kuin lihantuotanto. Yksi kasvisruokaa syövä ihminen ei tarvitse ruokaansa varten kovin paljoa peltoakaan, kun hän ei syö eläimiä, joille pitäisi kasvattaa rehua.

Tällä hetkellä eläinten rehuksi menee kaksi kolmasosaa maailman soijasta, maissista, ohrasta ja noin kolmannes kaikesta viljasta, Lancetissa kerrotaan.

Ajatus maailmanlaajuisesti yhtenäisestä ruokavaliosta jäänee kuitenkin teorian tasolle.

– Ei ole kovin todennäköistä, että koko maapallolla sopeuduttaisiin yhtenäiseen dieettiin, Kurppa sanoo.

Lihavero käyttöön?"

Täytyisi siis heittää hyvästit jauhelihalle ja pihveille. Kaupassa tarjouksessa olevan lihapaketin äärellä moni kuitenkin retkahtaa. Myös monissa ravintoloissa kasvisruokaa suosivilla kuluttajilla on vain vähän – jos ollenkaan – vaihtoehtoja.

Kurppa moittii sitä, että kaupat mainostavat alennussuklaata ja markkinoivat muitakin epäterveellisiä elintarvikkeita. Kaupalle ja kuluttajalle halvin elintarvike ei välttämättä ole ympäristölle tai ihmisten terveydelle paras ratkaisu.

– Edelleen uskotaan, että ruokajärjestelmää voidaan hoitaa markkinatalouden periaatteiden mukaisesti. Se on hyvin sinisilmäinen konsepti, Kurppa sanoo.

Lancetin raportti väläyttää ajatusta ilmastolle ja ihmisille epäterveellisten tuotteiden rankemmasta verotuksesta. Esimerkiksi punaiselle lihalle voisi asettaa lihaveron.

Lehmä voi olla myös hyödyllinen."

Ruuantuotanto aiheuttaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä ja siihen kuluu noin 70 prosenttia makeasta vedestä, Lancetin raportissa arvioidaan.

Tällä hetkellä viljelijän kannattaa viljellä yhtä lajia suurilla pelloilla, kun ympäristön kannalta paras ratkaisu voisi olla useiden eri tuotantomuotojen, kuten karjatalouden ja viljanviljelyn yhteistyö, Kurppa kertoo.

Hetkinen, lehmä ei siis olekaan paha metaanipäästäjä ja ilmastontuhoaja?

– Ei todellakaan. Karjatalouden avulla typen suljetun kierron rakentaminen on huomattavasti helpompaa yksipuoliseen viljanviljelyyn tai karjatalouteen verrattuna, Kurppa sanoo.

Typpi on kasvien tärkeimpiä ravinteita. Naudat saavat rehusta typpeä, josta osa päätyy lehmänlantaan. Lannasta taas saadaan peltoon lannoitetta. Näin typpi palautuu takaisin viljelykasvien käyttöön.

Kurpan mukaan myös suomalaiset talvitomaatit voivat olla kestävä valinta, sillä kasvihuoneiden energiankulutus on pienentynyt, ja yhä suurempi osa energiasta tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

– Tätä ajatellen kotimainen tomaatti voi olla ympäristövaikutuksiltaan hyvä ratkaisu, jopa parempi kuin lämpimistä maista tulleet tomaatit.

Teknologiakin voi tulla avuksi. VTT ennustaa vuonna 2017 julkaistussa Elintarviketalous 4.0 -raportissa, että keittiössä voi olla marjoja valmistava bioreaktori ja älyjääkaappi, joka tarkkailee ruokien tuoreutta. Kotona ja kaupassa voisi olla 3D-tulostimia, joista voi tilata haluamansa ruoka-annoksen.

Näiden keksintöjen avulla terveellistä ruokaa olisi helposti saatavilla. Pilaantuvista elintarvikkeista varoittava jääkaappi ja tulostimessa yksittäin valmistuvat ruoka-annokset myös vähentäisivät ruokahävikkiä.

Yltäkylläisyys muuttuu."

Yhä useampi kuluttaja pohtii jo nyt ruokakaupassa sitä, miten hänen ostoksensa vaikuttavat ilmastoon ja omaan terveyteen.

– Punaisen lihan käyttö on vähenemässä ja kasvikset nousussa. Uusien kasviperäisten proteiinituotteiden kohdalla ykköskriteeri monelle ovatkin nimenomaan valinnan vastuullisuus ja eettiset arvot, ei välttämättä maku, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusvastaava Merja Lintunen K-ryhmän tiedotteessa.

Fakta perustuu Suomi syö 2018 -tutkimukseen.

Kurppa ennustaa, että nykyisenkaltaisen yläkylläisyyden aika päättyy, mutta emme näe nälkää viidenkymmenen vuoden päästäkään.

– Yltäkylläisyyttä voi olla, mutta se on erilaisessa muodossa.

Kauppojen valikoimat todennäköisesti painottuvat kasviksiin, ja tarjonta vaihtelee sesongin mukaan.

Kuluttaja kuitenkin valitsee mitä lautaselleen haluaa. Valinta on meidän.

Teksti: Minna Muuronen

Syö joka päivä

Vihanneksia ja hedelmiä noin puoli kiloa.

Kokojyväviljaa noin 230 grammaa eli noin kuusi viipaletta kokojyväleipää.

Pähkinöitä noin 50 grammaa.

Papuja, palkokasveja ja herneitä noin 50 grammaa (kuivapaino).

Soijapapuja noin 25 grammaa.

Kasviöljyjä noin 50 grammaa.

Päivittäin tai harvemmin

Korkeintaan yksi iso peruna tai 1,25 desilitraa keitettyä riisiä päivässä.

Maitoa korkeintaan noin puolitoista lasillista päivässä.

Harvoin tai ei ollenkaan

1–5 kananmunaa viikossa.

Kalaa 0–700 grammaa viikossa.

Kananlihaa 0–200 grammaa viikossa.

Punaista lihaa 0–100 grammaa viikossa.

Sokeria korkeintaan 0–30 grammaa eli noin 0–0,3 desilitraa päivässä.

Annokset perustuvat tiedelehti Lancetissa julkaistuun ruokavalioon. Annokset on laskettu aikuiselle terveelle ihmiselle.

Lähde: Lancet: Food in the Anthropocene: the EAT-Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems

Kommentit (27)

Kommentit

Voi liharuokavaliota

Voi liharuokavaliota realistisesti vaihtaa kohtuullisissa määrin kasivisruokavalioon, mutta voitaisiinko resursseja suunnata siihen oikeaan ongelmaan ja keskittyä ihmisten kasvun määrän hidastamiseen/pysäyttämiseen? 11 miljardia ihmistä tällä planeetalla on aivan liikaa ja tässä on se oikea ongelma.

Juuri näin. Miksi ihmeessä

Juuri näin. Miksi ihmeessä meidän pitäisi alkaa vetämään porkkanaa siksi, että jossain banaanivaltioissa ei saada väestönkasvua kuriin?

Ei kannata huolestua,

Ei kannata huolestua, lisääntyvä väkimäärä aiheuttaa sotia ja tauteja, pian meitä on taas 2 miljardia jos sitäkään. Seuraava euroopan sisällissota tulee alle 50 vuoden.

Kyllä nyt pitäisi lopettaa

Kyllä nyt pitäisi lopettaa toisarvoisen uhkan, eli väestönkasvun räjähdysmäis estä kasvusta puhuminen ja keskittyä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kun se on "valmiiksi taputeltu" voitaisiin ottaa seuraavaksi kärkihankkeeksi niinsanotun mustanaukon tukkiminen?

Me kyllä tarvitaan dolf-setä

Me kyllä tarvitaan dolf-setä avuksi,saadaan väestönkasvua vähän rajoitettua sarvesta vaikkapa.

Suomalaisesta marketista saa

Suomalaisesta marketista saa eteläamerikkalaista pihviä pilkkahintaan.

Miksi minun pitäisi muuttaa

Miksi minun pitäisi muuttaa ruokatottumuksia muun maailman räjähdysmäisen väestönkasvun takia? Enemmän minua pelottaa afrikan väestönkasvu ja sieltä saapuvat miljoonat pakolaiset.

Juuri näin! Lapsia vaan

Juuri näin! Lapsia vaan syntyy ja syntyy kurjiin oloihin kun ei ehkäisystä mitään tietoa ja hyväntahdonlähettiläät käyvät ihailemassa miten paljon pienokaisia onkaan jo yhdessä perheessä ja heille pistää saada heti ravintoa. Hirveä tulevaisuus edessä jos sitäkään.

Juuri näin! Lapsia vaan

Juuri näin! Lapsia vaan syntyy ja syntyy kurjiin oloihin kun ei ehkäisystä mitään tietoa ja hyväntahdonlähettiläät käyvät ihailemassa miten paljon pienokaisia onkaan jo yhdessä perheessä ja heille pistää saada heti ravintoa. Hirveä tulevaisuus edessä jos sitäkään.

Toisin kuin ns.

Toisin kuin ns. ilmastohysteria-uutisista, tästä uutisesta kannattaa lukea joka sana. Vielä 1960-luvulla Suomi ja muut Pohjois-Euroopan alueet olivat suurinpiirtein hiilineutraaleja, kun tehomaatalous ei ollut vielä kunnolla alkanut, ja maatiloilla viljeltiin monia viljelykasveja monipuolisesti ja nurmiviljely tasapainotti karjankasvatuksen päästöjä. Tästä seuraa, että mm. Suomesssa 1930 ... 1960-luvuilla harjoitettu maatalous toimii tärkeänä referenssinä etsittäessä keinoja välttää maailmanlaajuinen nälänhätä ja torjua vaarallisen nopea ilmastonmuutos. Sitä mukaa kuin valtavan suuri liikakansoitus hävittää viljelymaita aavikoiden liepeiltä, tulee Pohjois-Euroopan, Pohjois-Aasian ja Pohjois-Amerikan sekä eteläisimmän Etelä-Amerikan pelloista ja metsistä entistä arvokkaampia: ne (pellotkin oikein viljeltyinä) tulevat toimimaan hiilinieluina, lisäksi osa metsistä ja joutomaasta voidaan raivata pelloiksi ja laitumiksi. Viittaan tämän uutisen tähän kohtaan: "Tällä hetkellä viljelijän kannattaa viljellä yhtä lajia suurilla pelloilla, kun ympäristön kannalta paras ratkaisu voisi olla useiden eri tuotantomuotojen, kuten karjatalouden ja viljanviljelyn yhteistyö, Kurppa kertoo. Hetkinen, lehmä ei siis olekaan paha metaanipäästäjä ja ilmastontuhoaja? – Ei todellakaan. Karjatalouden avulla typen suljetun kierron rakentaminen on huomattavasti helpompaa yksipuoliseen viljanviljelyyn tai karjatalouteen verrattuna, Kurppa sanoo. Typpi on kasvien tärkeimpiä ravinteita. Naudat saavat rehusta typpeä, josta osa päätyy lehmänlantaan. Lannasta taas saadaan peltoon lannoitetta. Näin typpi palautuu takaisin viljelykasvien käyttöön".

Kalaa ja kananmunia ei siis

Kalaa ja kananmunia ei siis ollenkaan lautaselle, koskaan? Käsittämätöntä että pelkillä salaatilla pitäisi elää ja voida muka hyvin. Jos tarjousjauhelihaa ei lasketa niin olen täysin lihaton, muut - ton- ton tuotteet on muiden hifistelijöiden juttu.

Miksi pitäisi edetä lihaveron

Miksi pitäisi edetä lihaveron kanssa? Jos lihasta tulee puutetta, sen hinta nousee markkinataloudessa ja useimmilla rahaa on rajallisesti, joten kulutus pienenee. Väestönkasvuun toki pitää keksiä keinoja. Vaikea keksiä puollustusta toimenpiteille, jolla turvataan isot perheet alueilla jossa ruuasta on puutetta.

Afikan kuivuuden keskellä

Afikan kuivuuden keskellä eläville Suomi myymään Suomessa kasvatettua viljaa, kasviksia, mustikoita,mansikoita.Rikkaat öljymaat maksavat mielellään. Itse voivat kasvattaa banaania, ananasta.Näin Afrikkalaiset pysyvät leivän ääressä ja paikoillaan kotiseudullaan Afrikassa, Lähi-idässä.Eivät lähde kuivuuden takia kohti Suomea vaeltamaan. Suomen Sosiaaliturvan mainostaminen Afrikalle tulee lopettaa hyvissä ajoin..Teknologiaa vientituotteena lähi-itään .Rikkaat öljymaat voivat huolehtia naapurimaidensa köyhistä .

Harvoin tai ei ollenkaan; 1-5

Harvoin tai ei ollenkaan; 1-5 kananmunaa viikossa? Päiväannos. Kananlihaa enintään 200g viikossa? Päiväannos. Punaista lihaa 100g viikossa?Päiväannos. Kalaa 0- 700 g viikossa? Päiväannos. Epäterveellisyys ylitetty,mutta ei ylipainoa . Nyt tulee muutos ilmaston takia kasvispainoitteiseen ruokaan.

taas ihan höpöuutinen.

taas ihan höpöuutinen. ruoka maailmassa riittää kyllä. kyse on sen jakamisesta oikeudenmukaisesti. jos hävikki nollataan, jos väestönkasvua lakataan hoitamasta siirtämällä ihmiset länsimaihin saattaa meillä olla mahdollisuuksia. eiväthän kehitysmaat koskaan huomaa että väestöä on liikaa jos väestön ylimäärä siirretään kiihtyvällä tahdilla alipalkkatöiden tekijöiksi länsimaihin. pohjimmiltaan on toki totta, ettei lihaa tarvitse syödä kuin kerran pari viikossa, joten siitä on helppo säästää.

Kondomien jako ilmaiseksi

Kondomien jako ilmaiseksi Afrikkaan ja Lähi-Itään .Yhden lapsen politiikka kuten Kiinassa. Homouden markkinointi . Väestömäärä pysyy kurissa ja luonto , eläimet kiittävät.

Kehitysavun ehdoksi tulisi

Kehitysavun ehdoksi tulisi asettaa väestönkasvun rajoittaminen. Myös maahanmuutto kehitysmaista tulee kieltää, sillä sekin kannustaa ylettömään lisääntymiseen afrikassa ja lähi-idässä.

Näin mahdollisimman kauniisti

Näin mahdollisimman kauniisti sanottuna sitä ei pysty kirjoittamaan eikä sitä julkaistaisikaan, mitä ajattelen tuollaisesta tutkiskelijasta, jonka resepti on väkisin pakottaa kaikki porkkanansyöntiin siksi, että jossain päin maailmaa väestönkasvulle ei saada mitään rajoja.

Eli siis tämäkin pölvästi

Eli siis tämäkin pölvästi hinkuaa Suomesta viherderkkulaa, jossa totalitäristinen ja ideologisesti hullu valtio pakottaa ihmiset järjetöntä moraaliposeeraus- ja hyvesignalointiunelmaansa toteuttamaan? Ja tämä siksi, että kolmas maailma lisääntyy liikaa? No se ainakin on varmaa, että kaiken maailman keltaliivit ja persujen jytkyt ovat tätä menoa vielä hyvin, hyvin pientä.

Tässä jutussa ei ole mainittu

Tässä jutussa ei ole mainittu sitä raadollista seikkaa, että ruoan tuotantoa säännöstellään, koska tuotteiden hintoja kontrolloidaan maailman pörsseissä. Niitä tahoja ei välttämättä kiinnosta tuleva nälänhätä, tai nälässä viruvat ihmiset. Ainoa " hyvä" asia näille tässä kurjuuden skenaariossa on se, että ruoan tuotantoon sijoittavat tulevat saamaan yhä parempia voittoja. Lisää peltopinta- alaa on Suomessakin, vaikka kuinka paljon, mutta sitä ei oteta lisää käyttöön. Juuri tämän globaalin säännöstelyn ja markkinaheilahteluiden vuoksi. Homo homini lupus ja se todellakin pitää paikkansa.

"Suurilla pelloilla vain yhtä

"Suurilla pelloilla vain yhtä viljalajia". Eikö suomessakin tehdä juuri niinkuin EU tukia saadakseen on tehtävä? Tilojen on oltava valtavia, jotta niiden pito tuottaa. Ja tuottoa on rutkasti tultava. Maa ja liha tehotuotetaan pilalle, ne vain näyttävät niiltä mitä ovat, eivät sisällä ravintoaineita, mitä niissä muinoin oli. Ja kaikista pässeintä on rahtilaivoilla ja lentokoneilla rahdata ruokaa ympäri maapalloa. Joka maa omavaraiseksi, pärjäämään sillä mitä lähellä tuotetaan. Meidän elimistöt ei vaadi kahtakymmentä eri lajia tropiikin hedelmiä. Kotimaiset marjat, omenat ja luumut riittävät.

Turhaa panikointia ja

Turhaa panikointia ja populismia.....?

Olen tutkiskelijan kanssa

Olen tutkiskelijan kanssa ihan samaa mieltä tästä lauseesta: "Missään nimessä tämä ei voi jatkua näin". Ei minustakaan voi jatkua näin, että tuollaisille ihan täysin turhanpäiväisille ja hyödyttömille Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoreille maksetaan verovaroista palkkaa.

Nyt Rinne laittaa lupaamansa

Nyt Rinne laittaa lupaamansa lihaveron ja bensa -ja dieselautot kieltoon. Nyt alkaa se, valitettavasti vähän enemmän sai ääniä kuin ps ja ikävä kyllä nyt se sitten alkaa se kurittaminen, toki ei koske kunniakansalaisia tms.

Miten ilmastohuoleen

Miten ilmastohuoleen vastataan siellä Intiassa, jossa asukkaita 1, 3 miljardia? Ilmastohuoleen vastaaminen Afrikassa, jossa asukkaita 1, 4 miljardia? Väestö muslimeja. Nämä muslimit kun lähtevät kohti Suomea , tulee Negrille selvitettävää,taustoista. Tarvitaanko palkata lisätyövoimaa jo ajoissa? Suomi ei valikoi keitä Suomeen otetaan humanitäärisistä ,syistä , kaikki ihmiset ovat tervetulleita ympäri maailmaa . EU -linjaus jota Suomi noudattaa . KAinuun korpeen tehtävä vastaanottokeskuksia ja rakennettava lähiöitä ympäri maailmaa tuleville vieraskielisille , jotta eivät kaikki pakkaudu Vantaalle, Espooseen. Helsinki Ei vedä, näitä enää sillä Helsinki haluaa säilyttää vihreyttä ja pientaloalueita . Kerrostalojen Rakennusbuumi vieraskielisten muuttoa varten tehdään Vantaalla, Espoossa.

Westendin ja Kauniaisten

Westendin ja Kauniaisten tulee joustaa maailman hyväksi. Kuten ovat joustaneet monet Suomalaiset jotka asuneet lähiöissä joista muuttaneet pois Vieraskielisten asukkaiden alta. Westendiin rakennetaan merenrannalle tornitaloja vieri viereen lähi-idän pakolaisia , myös tulevia ilmastopakolaisia varten. Kauniaisiin kerrostaloja, ( talojen korkeus tuo pelivaraa sijoittaa mahdollisimman monta pakolaista )pientalotonttien väliin . Kokoomuksen kannatusalueilla kannetaan näin vastuuta , kampanjan mukaan kokoomus ei rupea valikoimaan keitä Suomeen päästetään. Kokoomus on vetäytynyt omasta inhimillisestä vastuusta , lähi-idän pakolaiset asuvat tavallisten eläkeläisten, työssäkävijöiden ja opiskelijoiden naapurustossa. Nämä kärsivät yömetelistä, roskaamisesta ja kunniamurhien lieveilmiöistä .

Malmössä vieraskielinen

Malmössä vieraskielinen väestö 97 prosenttia. Kukoistaakin hienosti tämä kaupunki.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat