Koulujen eriarvoistumisen ehkäisyä vai pakkokansainvälistämistä?

Kirjoittajan mielestä koulujen eriarvoistumiseen varattu 50 000 euroa valuu isolta osaltaan maahanmuuttokustannuksiin.

Markku Niska

Tampereen sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi katsoi tällä palstalla perussuomalaisten vastustaneen kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorven (sd) koulujen eriarvoistumista ehkäisevää aloitetta, koska siinä mainittiin maahanmuuttajat. Perussuomalaiset vastustivat aloitetta siinä mainitun ns. positiivisen diskriminaation käsitteen vuoksi.

Positiivinen diskriminaatio tarkoittaa yleensä tiettyjen etnisten ryhmien suosimista muiden ryhmien kustannuksella.

Salmi on oikeassa siinä, että perussuomalaiset valpastuvat aina, kun ulkomaalaistaustaisia ihmisiä koskevia esityksiä tulee käsittelyyn.

Perussuomalaiset ovat huolissaan laajemmasta kokonaisuudesta Loukaskorven aloitteen takana.

Aloitteen vaatimista 50 000 eurosta iso osa valuu pieninä puroina valtavaan maahanmuuttokustannusten virtaan. Haluttomuus selvittää kustannuksia on lähtöisin eduskunnasta. Edellisen hallituksen maahanmuutosta vastannut ministeri Astrid Thors kieltäytyi eduskunnassa esitetystä selvityspyynnöstä kustannuksiin vedoten.

Asia on kuitenkin syytä selvittää, sillä erään ruotsalaisen taloustutkijan mukaan 22 % Ruotsissa valtion verokertymästä menee maahanmuuton kustannuksiin.

Loukaskorven aloitetta voidaan myös pitää yhtenä lukuisista julkisista toimista, joilla pyritään suosimaan maahanmuuttoa maahanmuuttajille tarjotuilla eduilla. Maahanmuuttoa on perusteltu lääkkeeksi työvoimapulaan ja ikääntyvien ihmisten aiheuttamaan huoltosuhteen heikentymiseen.

Tähänastinen maahanmuutto on päinvastoin heikentänyt huoltosuhdetta, kun maahanmuuttajia on haalittu maahan työttömäksi työvoimareserviksi odottamaan työvoimapulaa, jota on epäonnistuneesti ennusteltu 70-luvulta lähtien.

On turha puhua uhkaavasta työvoimapulasta nykyisen korkean työttömyyden vallitessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan yritysten nykyinen tuotanto pystyttäisiin pitämään yllä vähentämällä 150 000 työntekijää.

Työvoimapulaa käytetään tekosyynä löyhälle maahanmuuttopolitiikalle. Britanniassa vuonna 2009 muun muassa Tony Blairin ja Jack Straw’n avustajana toiminut Andrew Neather paljasti kirjoittaneensa vuonna 2000 maahanmuuttoministerille tärkeän puheen, jossa rajojen avaamista massamuutolle perusteltiin taloudellisilla syillä.

Puolueen työväenluokkaisten ydinkannattajien suosion menettämisen pelossa puheesta oli poistettu aiemmassa versioissa ilmaistu massamaahanmuuton päätavoite: tehdä Britanniasta aidosti monikulttuurinen maa.

Monikulttuurisuudella pyritään etnisesti pirstomaan Euroopan itsenäiset kansallisvaltiot Brysselistä käsin johdettaviksi EU:n osavaltioiksi.

Tampereen kaupunki on osallisena opetustoiminnassa, jossa on painotettu kansainvälisyyttä, jonka katsotaan palvelevan myös monikulttuurisuustavoitteita. Olen jäänyt kaipaamaan kunnon vastausta virkamiehiltä, miten kansainvälisyyteen eli ulkomaalaisten kouluttamiseen panostaminen hyödyttää Tamperetta?

Tampereella on tehty kouluverkkosupistuspäätös, joka on perustunut vanhentuneiden tietojen pohjalta aliarvioituihin lapsilukumääriin. Samaan aikaan opetusministeriö on opetusministeri Jukka Gustafssonin johdolla esittänyt vuoden 2012 budjettiin 171 miljoonan euron (– 6 %) leikkausta korkeakouluopetuksesta ja tutkimuksesta. Gustafssonin mukaan hallituskauden tavoitteena on nostaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrää nykyisestä 15 700:sta vähintään 20 prosentilla.

Vielä vuonna 2009 demareiden ollessa oppositiossa Kari Rajamäki (sd) ihmetteli, miksi Suomi käyttää 600-800 miljoonaa euroa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kouluttamiseen samaan aikaan kun esimerkiksi kotimaan nuorisoon panostamisesta tingitään.

SDP ei ole suinkaan ainoa puolue, jossa halutaan panostaa kansainväliseen koulutukseen. Kaupunginvaltuutettu ja nykyinen kansanedustaja Sofia Vikman (kok) teki vuonna 2009 valtuustoaloitteen, jossa Pisa-testeissä menestyneestä Suomen koulujärjestelmästä tehtäisiin vientituote Tampereen kansainvälisen koulun avulla.

Kuitenkin vaikutusvaltaisen saksalaisen Konrad Adenauer Stiftung -ajatuspajan mukaan suomalaisen koulujärjestelmän ylivoimaisuutta voidaan pitää myyttinä. Ajatuspaja katsoo, että Suomen saamat loistavat Pisa-testitulokset johtuvat ennen muuta Suomen yhtenäisestä kansallisuusrakenteesta – toisin sanoen Suomessa on erittäin vähän ulkomaalaisia.

Suomalaisten vieraskoreus houkuttaa ulkomaalaisia Suomeen. Nopeaa vauhtia velkaantuvan Suomen kannattaa muistaa, että vieraskoreuteen ei ole varaa.

Heikki LuotoTampereen Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet