Ratikan kustannukset laskettava kerralla oikein!

Kirjoittajan mielestä Tampereen ratikan kustannukset olisi syytä syynätä uudelleen.

Kuvasovite: Ramboll

Ratikkahanke tuntuu edistyvän kaiken aikaa. Jos olen oikein lehteni lukenut, niin on menossa vaihe, jonka aikana konsultti yrittää laskea raitiotiehankkeen kustannuksia syksyyn mennessä päätöksenteon pohjaksi. Reittivalinnasta sai Aamulehden avittamana oikein äänestää.

Se, että läntinen päätepysäkki tulee Lentävänniemeen, herättää kummastusta. Nykyinen asumisrakenne ja kaavaillut uudisrakennushankkeet eivät ratkaisua tue. Mikäli kyseessä on vielä julkistamattomien asemakaavoitusten asukasmäärät, niin silloinasia on toinen .

Pitkä tunneli on erinomainen esimerkki siitä kuinka valtuusto tekee päätöksensä täysin vajavaisten ja paikkansapitämättömien kustannusten perusteella. Nyt olisi tärkeää, että sama asia ei toistuisi ratikkalinjan yhteydessä.

Asiantuntijoiden mukaan ratikkalinjan perustus täytyy tehdä 1,5 metriä syvänä maanpinnasta, leveys noin 1,5–2 m. Se, että olen kustannuslaskelmasta huolissani, johtuu työurani siitä jaksosta kun olin noin 10 vuoden ajan Sähkölaitoksen rakennusosaston suunnittelutoimistossa suunnittelijana.

Erilaiset maakaapelityöt pyritään tekemään pääasiassa sulan maan aikana tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Työryhmien etumiehet työn aikana tekevät piirrokset toteutuneen asennuksen sijainnista, joista näkyy kaapelien sijaintimitoitus erilaisista kiinteistä rakenteista.

Mieleeni ovat hyvin jääneet ne kaapelimatot, jotka ovat suurella osaa ainakin keskusta-alueella ja tiheiden taajama-alueiden liikennekaistojen alla. Nämä kartat eivät pidä sisällään esimerkiksi vesijohto-, viemäröinti-, puhelin- ja kaukolämpöverkoston sijaintia.

Mikään ei ole helpompi rahastustapa konsultilta kuin vetää huopakynällä reittiviiva karttaan. Mitata reitin pituus. Laskea kiskoperustuksen hinta esimerkiksi 10 metrille kasettivaluna, yhden pysäkin hinta, kiskotuksen hinta 10 metrille ja pyytää arvio ratikkavaunun hinnasta. Kertotaulua osaavana kokonaishinta löytyy. Pyllynsä saa niillä laskelmilla pyyhkiä, saatikka sitten niillä vielä rahastaa.

Mitenkä päästään oikeisiin kustannuksiin? Näin! Konsultti vetää viivan kartalle, jonka pitäisi toteuttaa ratikkareitti. Sitten hän lähettää kartasta kopiot (käytän tietoisesti vanhoja nimiä) sähkölaitokselle, vesilaitokselle, viemärilaitokselle, kaukolämpötoimistoon ja puhelinosuuskuntaan.

Liitekirjeessä hänen tulee kysyä, onko mahdollista siirtää heidän verkostoaan ko. kadun osilla siten, että samaan kohtaan voidaan sijoittaa raitiotiekiskoston vaatima perustus. Mikäli se on jossain kohtaa mahdollista, niin kuinka paljon se vaatii aikaa ennen perustusten tekemistä, ja mikä on kustannus? Onko edes mahdollista, että työssä voidaan käyttää työvoimaa, joka ei muodostu heidän omista ammattimiehistään?

Näin menetellen konsultin työn vaikutus minimoituu ja samoin laskutus. Kun rinnakkain on kymmeniä suurjännite- ja normaalijännitteisiä kaapeleita rinnalla sikin sokin, viemäri-, vesijohto- ja kaukolämpöputkia, niin niiden kustannusvaikutus on valtava. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herätellä siihen, että muodollinen ja vajavainen kustannusarvio ei menisi läpi valtuustokäsittelyyn.

AL:n jutussa ”Tampereen Turun tauti” valtuuston puheenjohtaja Irene Roivainen erinomaisella selvyydellä kertoi, että konsernin sisälle on muodostunut täysin läpinäkymätön johtajien kokous, jossa istuu pormestarin lisäksi kolme konsernihallinnon johtajaa ja pari muuta virkamiestä. Se on varsinainen päättävä elin. Toisin sanoen. Kustannusarvio tulee kaupunginhallitukseen täysin puun takaa. Silloin on viimeinen hetki käyttää järkeä ja poliittista valtaa.

Jukka Koo Salonen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet