LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tahmelan lähde on syytä pitää luonnontilaisena

Seija Alatalo kirjoitti viikonvahteen Tamperelaisen Lukijalta-palstalla huolestaan Tahmelan lähteestä.

Tahmelan lähde on arvokas elinympäristö muun muassa harvinaisille lähteistä riippuvaisille hyönteisille. Lähde ympäristöineen on arvioitu suojelullisesti merkittäväksi kohteeksi erityisesti hyönteislajistonsa vuoksi.

Lajistossa on niin uhanalaisia kuin kansainvälisiä vastuulajeja sekä jopa eräs Suomelle uusi laji. Lähteikkö ympäristöineen on myös lepakoiden ruokailualuetta. Lähde ympäristöineen on syytä pitää mahdollisimman luonnontilaisena.

Kun lähteen ympäristön metsikkö jätetään luonnontilaan, syntyy lehtipuustosta lehtikariketta lähdeympäristön eliöiden ravinnoksi sekä varjostus- ja tuuli olosuhteet säilyvät ennallaan. Metsikössä kannattaa kaikki kaatunut ja lahoava puuaines jättää rauhassa lahoamaan, sillä myös lahopuusto ylläpitää monimuotoista lajistoa.

Alueella on tavattu vieraslajeja, muun muassa jättipalsamia, jonka torjuntatoimia tullaan tehostamaan.

Tahmelan lähde on myös suojeltu kiinteä muinaisjäännös, jonka suojelusta vastaa Museovirasto.

Tahmelan lähteen tilanteesta on valmistumaisillaan pro gradu -työ Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolla. Työssä on selvitetty muun muassa lähteen historiaa. Varmaa tietoa lähteen samentumisen ajankohdasta ei ole, mutta se voi juontaa juurensa 1960-luvulle.

Laboratorioanalyysien mukaan lähteen vedestä noin 75 prosenttia on pintavettä ja vain 25 prosenttia pohjavettä. Pintavesi tulee lähteeseen Santalahden tai Onkiniemen suunnasta eli se on siis maakerrosten läpi kulkenutta Näsijärven vettä.

Todennäköisimmäksi syypääksi lähteen samentumiselle arvioidaankin olevan kyseisillä alueilla aikanaan tapahtunutta rakentamista esimerkiksi Rantatien ja Kehätien rakentaminen.

Lähteen veden laadun saaminen kuntoon on todella hankalaa juuri edellä mainitusta syystä. 1990-luvun puolivälissä lähdettä ruopattiin. Sen tila ei kuitenkaan kohentunut. Nyt arvellaan, että ruoppauksesta on voinut olla jopa haittaa.

Jari Niemelä ym. tekivät vuonna 2013 valtuustoaloitteen lähteen kunnostamisesta. Tuolloin esitettiin veden käsittelemistä kemikaalilla. Se ei kuitenkaan ole käyttökelpoinen menetelmä, koska vesi lähteessä vaihtuu hyvin nopeasti. Lähteestä purkautuu pohjavettä noin 1400 kuutiota päivässä. Sellaista kemikaalimäärää, joka pitäisi lähteen kirkkaana, ei voi koko aikaa lähteeseen syöttää.

Yksi mahdollisuus olisi estää pintaveden tulo lähteeseen ja päästää sinne tulemaan vain ”puhtaita” pohjavesiä. Tämä on kuitenkin erittäin hankala toteuttaa. Lisäksi se voisi aiheuttaa ongelmia muualla, sillä jostain kohtaa nyt lähteeseen tulevat pintavedet kuitenkin pulpahtaisivat maan pintaan. Tällä hetkellä ei siis valitettavasti ole tiedossa hyvää keinoa, jolla lähteen vedenlaatu saataisiin paremmaksi.

Jos lähteen kunnostamiseksi keino löytyisi, sille tulisi joka tapauksessa hakea vesilain mukainen lupa.

Vuonna 2019 Pirkanmaan ELY-keskus teki uudet pohjavesirajaukset Tampereen alueelle uusien tutkimustulosten perusteella. Muun muassa Pispalan ja Tahmelan alueet tulivat osaksi tärkeää pohjavesialuetta.

Harri Willberg, Sanna Markkanen ja Eeva Punju

Ympäristönsuojelu

Tampereen kaupunki

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet