LukijaltaTällä palstalla julkaistaan lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Jalopuita puistoihin ja ketoja perustamaan Tampereella

Kirjoittaja kaipaa Tampereelle myös muita katupuita kuin lehmuksia. Kuvassa Rongankadun lehmukset.

Marjo Rämö

Nyt kun Suomen EU-puheenjohtajakaudella Suomen agendalla on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, niin Tampereella toimet eivät mm. puistopuiden osalta monimuotoisuutta edusta.

Joka paikkaan istutetaan Tampereella puistolehmusta. Jalopuista tammet, jalavat ja saarni ovat täysin lapsipuolen asemassa. Nämä puut kasvavat ilmaston lämmettyä aivan hyvin täälläkin.

Esimerkkiä pitäisi ottaa Helsingistä ja varsinkin Turusta, missä puistokulttuuri on monimuotoista ja vanhaa.

Tamperelaisen (10.7.2019) mukaan Metson edestä kaadettiin iso tammi, joka on harvinaisuus Tampereen puistoissa. Tammihan voi elää tuhatvuotiseksi, eikä se vioittuneenakaan helpolla kuole. Tämä sitkeys on nähty monessa paikassa Suomessakin.

Tampereen puistokulttuuriin pitäisi tulla iso muutos ja suosia muita jalopuita kuin lehmuksia. Ne muut takaavat mm. monimuotoisen hyönteiskannan ja ovat hyödyllisiä esimerkiksi linnuillekin. Puista tammella elää useimmat eri lajien hyönteiset ja se on niiden elämisen elinehto.

Luonnon monimuotoisuutta pitäisi parantaa myös perustamalla tännekin hoidettuja ketoja – ei mitään niittyjä – jolloin siitä hyötyisivät monet uhanalaiset hyönteiset, niiden mukana pölyttäjät ja koko luonto.

Tampere on tässäkin asiassa täysin lapsipuolen asemassa verrattuna moneen muuhun Suomenkin paikkakuntaan puhumattakaan lähimaista. Erään hyönteistutkijan arvion mukaan Suomessa oli jo parikymmentä vuotta sitten ketoja vain 0,1 prosenttia siitä mitä oli 100 vuotta aiemmin. Itsekin olen tämän radikaalin muutoksen nähnyt tutkittuani perhosia yli 60-vuotta, tarkkailtuani lintuja jo 1955 alkaen sekä samalla kasvejakin.

Jyrki Airisto

ekonomi, luontoharrastaja, eläkkeellä

Lukijalta

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet