Petteri MäkinenKirjoittaja on Tamperelaisen päätoimittaja.

Pääkirjoitus: Pelastaako Mörkö kansantalouden?

Jää nähtäväksi millainen vaikutus jääkiekon maailmanmestaruudella on tällä kertaa kuluttajien luottamukseen ja koko Suomen talouteen. Vuonna 1995 ainakin psykologinen vaikutus oli tuntuva, kun laman kourista ponnistanut Suomi tarvitsi juuri kiekkokullan kaltaista onnistumista.

Näin tiivisti Handelsbankenin Aamupala-talouskatsaus Suomen jääkiekon MM-kullan mahdollisen vaikutuksen koko Suomen taloustilanteeseen.

 

Vaikka kiekkoleijonien menestys liikuttaa Suomessa massoja henkisesti ja fyysisesti, on vaikutus kansantalouteen vahvasti spekulatiivinen asia. Jos vuonna 1995 toivuttiin Suuresta Lamasta, haetaan nyt merkkejä, ettei taittunut kasvu käänny sukellukseksi.

Hyvästä puheenaiheesta huolimatta kiekkokullasta ei ole tietenkään kansantalouden megatrendiksi. Mörkö-esineiden rivakka tuotteistus saattaa tuoda joillekin pikavoittoja, mutta pelkästään Moomin Charactersin valvova silmä katkaisee ansaintareitit, jotka edes lähestyvät Mörkö-muumihahmoa.

 

Sen sijaan paikallisesti merkitys voi olla huomattava. Jos kultajuhla sai Tampereella liikkeelle vähintään 30 000 ihmistä, jäi euroja myös monen alan keskustayrittäjien kassaan merkittävästi tavallista keskiviikkoa enemmän.

Marko Anttilan oma markkina-arvo pelaajana kasvoi varmasti ja myös Lempäälän kunta ja Muumimuseo keräsivät mestaruuden jälkeisinä hurmeen päivinä näppärät PR-voitot.

 

Ennen kaikkea sunnuntai- ja keskiviikkoiltojen kultajuhlat olivat kuitenkin hienoa yhteisöllistä kaupunkikulttuuria. Leijonat on aikana, jolloin yhtenäiskulttuuri on kaukana takana, niitä harvoja instituutioita, jotka pystyvät luomaan tällaisia yhteisöllisiä ilmiöitä.

Samalla Lempäälän jätti vakiinnutti paikkansa ainakin parin sukupolven kiekkotarinoissa.

Petteri Mäkinen

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet