Marjo RämöKirjoittaja on Tamperelaisen toimittaja.

Kummola, myös poliitikoilla on itsetutkiskelun paikka suhteessa Tampereen taidemuseoon

Tampereen taidemuseo on pieni, mutta idyllinen.

Marjo Rämö

Kaupunginvaltuutettu Kalervo Kummola (kok.) kehotti Tamperelaisen kolumnissaan Tampereen taidemuseota itsetutkiskeluun vähäisen kävijämäärän takia. Kummolan kehotus ei ole ihan vähäpätöinen, sillä se tulee kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan suusta.

Kummola kehaisi kaikkia tamperelaisia kulttuurialan toimijoita Tampereen taidemuseota lukuun ottamatta. Erikoista kehuissa oli se, että Kummola määritteli teatterien onnistumisen sen perusteella, kuinka paljon niissä on ollut tarjontaa. Sen sijaan museoita Kummola arvotti kävijämäärien perusteella.

Jospa siis verrattaisiin molempia toimijoita samoilla kriteereillä. Esimerkiksi Tampereen Teatterissa kävi vuonna 2018 reilut 118 800 katsojaa. Jos Tampereen taidemuseon kaikki "esitykset" eli näyttelyt Muumimuseo mukaan luettuna lasketaan yhteen, taidemuseo sai liikkeelle noin 107 000 ihmistä. Ei ihan huono luku sekään.

Kummola haikaili kolumnissaan Tampereen taidemuseon menestysvuosien perään. Siinä hän on oikeassa; Tampereen taidemuseo oli aikanaan yksi Suomen ykkösmuseoista, mutta ei ole enää. Menestysvuosina museota johti Anneli Ilmonen (vuodet 1968–2004). Hänen kaukokatseisuutensa ansiosta taidemuseolla on nyt vetonaulanaan muumit. Lisäksi Ilmonen toi Tampereelle näyttelyitä, jotka vetivät valtavasti väkeä. Välillä jono luikerteli pitkälle ulos asti.

Ilmosen Tampereen taidemuseoon hankkimista näyttelyistä menestynein oli Muinainen Egypti – Hetki ikuisuudesta, jossa kävi 159 000 vierasta.

Ilmosen työ jäi kuitenkin kesken – tai se jätettiin kesken. Jo suunniteltu Tampereen taidemuseon uudisrakennus pistettiinkin yllättäen jäihin ja muumit unohdettiin väliaikaisiin tiloihin pääkirjaston kellariin. Muumit ovat nyt Tampere-talossa eli eivät vieläkään siellä, mihin Ilmonen ja Tove Jansson niitä kaavailivat.

Tähän väliin sopii huomauttaa, että erittäin harvinainen museoneuvoksen arvonimi on osunut Tampereelle viime vuosikymmenien aikana peräti kahdesti. Anneli Ilmonen nimettiin museoneuvokseksi vuonna 2001 ja Toimi Jaatinen vuonna 2017. Ilmonen ja Jaatinen ovat molemmat oman alansa pioneereja. Jaatisen aikaansaannos on Vapriikki, joka on tällä hetkellä timanttisessa vedossa.

Tamperelaisten museoneuvosten luomuksissa on kuitenkin iso ero: toiselle tehtiin tilat, toisen tiloja fundeerataan yhä.

Kummola heitti kolumnin loppuun hieman uhkaavalta kuulostavan toteamuksen, että taidemuseon kauan odotettua uudisrakennusta olisi perusteltua viedä eteenpäin, jos kävijäluvut olisivat paremmat.

Valitettavasti Tampereen taidemuseon historia osoittaa, etteivät huimat kävijämäärät ole tae mistään. Tampereen taidemuseo takoi aikanaan tauluun isoja kävijälukuja vuosi toisensa perään, mutteivät ne riittäneet uudisrakennukseen.

Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon väkeä Tampereen taidemuseossa pitää ylipäätään käydä, että uudisrakennusta voi viedä eteenpäin?

Marjo Rämö

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet