A-P. PietiläA-P. Pietilä on päätoimittaja emeritus ja tietokirjailija.

Mitä väliä on eläkkeillä

Ketkä muodostavat Suomen passiivisimman kansanryhmän, joka kasvaa kovaa vauhtia?

Eläkeläisiä onnyt 1,5 miljoonaa ja 20 vuoden kuluttua lähemmäs kaksi miljoonaa. Siitä huolimatta eläkeläiset eivät muodosta sen enempää taloudellista kuin poliittista eturyhmää, saatikka painostusryhmää.

Keskimääräinen työeläke ennen veroja on alle 1 700 euroa kuukaudessa. Se on puolet suomalaisesta keskiansiosta. Vaikka eläkeläisten asuntolainat on yleensä maksettu, niin ”puolella palkalla” toimeentulo on haastavaa. Se näkyy asumistukimenojen kasvussa.

Puolella kunnista on jo nyt väestö, josta yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Tämä pudottaa alueen ostovoimaa. Kauppojen ja palvelujen on vaikea menestyä, kun asiakkailla ei ole rahaa kuin välttämättömimpään.

Eläkeläiset eivät ole vain maaseudun ongelma. Tästä eteenpäin eläkeläisten määrä nousee väkirikkaissa kaupungeissa, joissa asumis- ja elinkustannukset ovat maaseutua korkeammat. Se johtaa toimeentulotuen kasvuun eli työssäkäyvien verorasituksen lisääntymiseen.

Isoista eläkkeistä on turha vouhkata, sillä niitä on todella vähän. Yli 2 500 euron eläkkeitä saa vajaat 200 000 suomalaista eli reilut 10 prosenttia kaikista eläkeläisistä. Yli 5 000 euron eläkkeitä maksetaan 16 000 henkilölle. Parin vuorineuvoksen eläke synnyttää pahasti vääristyneitä mielikuvia eläkeläisten kissanpäivistä.

Nykyisten keski-ikäisten pitäisi huomata olevansa 20 vuoden kuluttua 65-vuotiaita, joiden osuus on siihen mennessä noussut kolmannekseen koko väestöstä."

Nykyisten keski-ikäisten pitäisi huomata olevansa 20 vuoden kuluttua 65-vuotiaita, joiden osuus on siihen mennessä noussut kolmannekseen koko väestöstä.

Tulevien eläkeläisten tulot jäävät alle 40 prosenttiin palkasta. Silloin on myöhäistä itkeä suuren kansanosan alhaista ostovoimaa ja eläkeläisköyhyyden rajua lisääntymistä. Suomalaisten tuloerot kasvavat, kun vanhukset todella köyhtyvät.

Mitä suuremmaksi eläkeläisten määrä kasvaa, sitä varmemmin työikäiset, opiskelijat ja työttömät taistelevat keskenään tulonjaosta. Eliniän noustessa tulevaisuuden eläkeaika voi venyä 30 vuodeksi eli kolmasosaan koko eliniästä. Siksi kyse ei ole vain pikkujutusta, jolla tehdään tämän päivän lyhytnäköistä politiikkaa.

A-P. Pietilä

Aikaisempia kirjoituksia

Uusimmat mielipiteet