Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu

FIV-positiivisuus ei ole pelkkää negatiivista

FIV, feline immunodefency -virus, on vastaavanlainen virus kuin ihmisen HIV. Se tarttuu muihin kissoihin muun muassa puremissa. Eläinlääkärit arvioivat, että kyseistä virusta löytyy Suomen kissakannasta noin 2-3 %. Meidän tilastomme kuitenkin puhuvat muuta kieltä: noin 7 % kaikista Pesun testatuista kissoista on ollut positiivisia, eivätkä läheskään kaikki riskitapauksia.

10 resuista kissaa samasta paikasta. Kaikki kissat jouduttiin loukuttamaan, vaikka ne olivatkin eläneet ihmisen huostassa yhdessä talossa. Kun niitä vietiin lääkäriin, lääkäri pohti ääneen, että FIV/FeLV-pikatestejä olisi hyllyssä, ja nämä olisivat aika otollisia tapauksia testata: positiivinen tulos kuitenkin yllätti kaikki. Ja näin me päädyimme rutiinitestaamaan jokaisen kissan.

Sittemmin jo 266 kissaa on testattu, eli lähes kaikki vuoden 2011 jälkeen. Rutiinitestausten vuoksi kissojen luovutushintaa  myös nostettiin 20 eurolla. Pikatesti maksaa useimmilla klinikoilla 25-30 euroa, joten hinnannousu ei täysin kata koko testauksen hintaa. Testi on kuitenkin hyvin luotettava, ja sillä saadaan tulos heti. Heti saatava tulos on kissan ja tilapäiskodin kannalta se paras, sillä positiivinen kissa tulee eristää kissoista, joilla virusta ei ole.

Tavanomainen virukseen sairastunut kissa on resuinen, kyliä kiertänyt vanhempi kolli. Kuitenkin vain murto-osa meidän kaikista positiivisista kissoistamme on mahtunut tähän muottiin: osa kissoista on ollut nuoria hyvinvoivia naaraita, osa leikattuja ja osa leikkaamattomia, ja jotkut ihan pieniä, hyväkuntoisia pentuja. Tapauksia on laidasta laitaan: eräässä tapauksessa olimme ottaneet emon ja sen neljä pentua hoitoomme, ja lääkärissä selvisi karu fakta: emo oli positiivinen. Pennut testattiin myös: kaksi pennuista olivat varmoja negatiivisia, mutta kahdella näkyi hailakka vaste virukseen. Nuorella (alle 6 kk ikäisellä) kissalla hailakka positiivinen tulos saattaa johtua myös emonmaidossa saaduista vasta-aineista. Näillä pennuilla ei kuitenkaan ollut niin hyvä tuuri matkassa, ja ne testautuivat myös myöhemmällä iällä varmoiksi positiivisiksi. Myös pentueen sisällä voi olla niin negatiivisia, kuin positiivisia pentuja mikäli virus on siirtynyt kissaan jo kohdussa tai synnytyksen aikana. Joissain tapauksissa virus saattaa siirtyä pentuun myös imetyksen aikana.
 

Yleisimmin FIV tarttuu kissatappeluissa, mutta myös sukupuolikontaktissa, sekä pahimmillaan myös esimerkiksi jaetun vesi- tai ruokakupin kautta, mikäli molemmilla kissoilla on haavoja suussaan. Viruksen tulee kuitenkin päästä suoraan vereen tai limakalvolle, että se pääsee vaarantamaan kissan immuunijärjestelmän. Tiedetään tapauksia, joissa FIV-positiivinen kissa on elänyt pitkään virusta kantamattoman kissan seurana, joskus jopa vuosikausia, ilman että virus on tarttunut. Joissakin tapauksissa myös kissan immuunipuolustusjärjestelmä kykenee nujertamaan FIV-tartunnan, eikä kissa tämän jälkeen kanna virusta. 

FIV-positiivisuus ei kissaa pahenna. Usein omistajat ovat täysin tietämättömiä siitä, että kissa kantaa virusta, kunnes se alkaa oireilemaan. FIV-tartunnassa on kolme vaihetta: ensimmäisessä, eli akuutissa vaiheessa kissan elimistö käsittelee tartuntaa ja yrittää nujertaa sen. Tähän vaiheeseen on tyypillistä, että kissa kuumeilee ja on väsyneempi kuin normaalisti. Akuutin vaiheen jälkeen alkaa oireeton vaihe, joka saattaa kestää kuukausista useisiin vuosiin. Oireettoman vaiheen aikana kissa elää hyvää, normaalia kissan elämää, mutta tartuttaa silti virusta eteenpäin. Joillain onnekkailla FIV ei ikinä kehity tästä vaiheesta eteenpäin.

Viimeinen vaihe FIV:issä on terminaali, eli krooninen vaihe. Silloin kissan immuunipuolustusjärjestelmä on niin heikko, että pienetkin virukset ja bakteerit aiheuttavat sille huomattavan suuria ongelmia. Yleisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa ripuli, kissan laihtuminen ja erilaiset tulehdukset (suu- ja hengitystieinfektiot). Tällöin omistajan tulee pystyä punnitsemaan ja konsultoida eläinlääkäriä, milloin kissan kannalta eutanasia on paras vaihtoehto. 

Mikäli kissasi osoittautuu FIV-positiiviseksi tai adoptoit/ostat FIV-positiivisen kissan, muista omalta osaltasi kitkeä viruksen leviämistä. Älä päästä FIV-positiivista kissaa ulkoilemaan tai muiden, mahdollisesti FIV-negatiivisten kissojen kanssa kontaktiin. Kissa kannattaa testauttaa, jos sillä on paljon mystisiä terveysongelmia, tai olet kaavaillut itsellesi uutta kissaa: FIV tarttuu monenlaisiin kissoihin, eikä se aina ole vain riskitapausten ongelma.

FIV-kissalle voit taata parhaan loppuelämän hoitamalla sitä huolellisesti ja ennaltaehkäisemällä isommat tartunnat. FIV-kissan rokotusohjelma on erilainen kuin normaalin kissan, joten juttelethan rokotuksista lääkärisi kanssa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kissaa rokotetaan: säännölliset, mutta harvemmat rokotukset avustavat kissan immuunipuolustusjärjestelmää puolustautumaan näitä viruksia vastaan. 

Jokainen kissa testataan nykyään Pesulla rutiininomaisesti, ja jo 7 % on osoittautunut FIV-positiivisiksi. Pesu ei lopeta FIV-positiivisia kissoja positiivisuuden vuoksi, vaan etsii niille niiden tarpeisiin sopivan kodin. Monet FIV-positiiviset kissat etsivät uutta kotia ainoana kissana, ja jotkut taas FIV-positiivista kissakaveria. Mikäli FIV on kuitenkin ehtinyt kissalla terminaalivaiheeseen, punnitsemme asian kissan kannalta parhain päin yhdessä eläinlääkärin kanssa.
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu

Aikaisempia kirjoituksia

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesu ry toimii edistääkseen lemmikkien, tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia valistuksen ja käytännön toimien avulla.

Pesu neuvoo eläinsuojeluun liittyvissä asioissa, järjestää eläinsuojelullisia tilaisuuksia sekä osallistuu erilaisiin tapahtumiin. Pesu hoitaa kodittomia lemmikkejä tilapäiskodeissa etsien niille uusia koteja.
Pesu on Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton jäsenyhdistys.

www.pesu.org

Uusimmat mielipiteet