Tornitaloja jokaiseen Tampereen aluekeskukseen, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti

Kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki tutkii tietokoneeltaan Tallinnan tornitalorakentamista. Hänen mukaansa Tampereellekin sopii korkeita taloja.

Rastin suunnitelma 1957. Itsenäisyydenkatu menee viistosti korttelin takana, Murtokatu oikeassa päädyssä.

Maiseman vartijan mielestä tornitalo kuuluisi jokaiseen Tampereen aluekeskukseen.

Tampereelle on viime vuosina syntynyt oikea tornitalobuumi. Tavanomaista kerrostalokantaa korkeampia rakennuksia suunnitellaan useaan paikkaan – ja niitä on myös jo valmistunut, kuten 16-kerroksinen opiskelijatalo Pirkka 6 Hervantaan.

Mutta osattiin sitä ennenkin. Tammelan kulmalla nököttävän Rasti-korttelin ideakilpailussa vuonna 1957 esitettiin paikalle jopa 40-kerroksista tornitaloa!

Tampereen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki tutkii kuvaa Rasti-tornista ja arvioi sen liian massiiviseksi ja raskaaksi ollakseen rehellinen tornitalo.

– Tornitalo on luonteeltaan ohut. Tornissa on se hyvä puoli että vaikka se on korkea, se on kapea, jolloin varjostusvaikutus jää pieneksi. Rastin kortteli on juuri oikea paikka korkealle rakennukselle, koska kortteli on Tammelan nurkkapiste, sanoo Virkki.

Myös hotelli Ilvekselle Virkki antaa pisteet korkean rakennuksen sijainnista.

– Jostakin syystä alkuperäistä suunnitelmaa madallettiin muutamalla kerrolksella. Ilmeisesti pelättiin korkeata rakentamista. Kyllä siitä vähän nysä tuli.

– Radanvarsi on mielestäni oikea paikka korkealle rakentamiselle. Rata tuo alueelle tilaa, jolloin korkeat rakennukset pääsevät oikeuksiinsa. Samalla ne tavallaan reunustaisivat Tampereen keskustaa.

Virkki ”ostaa” ajatuksen tornitalobuumista. Helsingissä kerrotaan olevan idea-asteella jopa 50 hanketta, Tampereellakin on vireillä useita.

– Buumin täytyy liittyä rahaan. Suomi on vaurastunut ja täällä on ihmisiä, jotka pystyvät maksamaan asumisesta kalliissa talossa, koska torni aina maksaa tavanomaista enemmän. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan asioista, jotka ovat elämyksellisiä: tässä tapauksessa esimerkiksi valoisuus ja näkymät, mitä tornilla saavutetaan.

Tornitalon paluu asumiseen on selvä ajan ilmiö. Virkki muistuttaa, että torneja on rakennettu aina: ennen ne olivat kuninkaitten ja kirkkojen hallussa, sitten tulivat pääkonttorit ja nyt asukkaat.

– Tornitalo sopii oikeastaan mihin vaan. Joka kaupunginosasta löytyy paikka, jonne torni olisi paikallaan. Ne ovat orientoituvuuden kannalta hyödyllisiä, ne ovat maamerkkejä, jolloin ihmiset näkevät jo kaukaa missä päin ollaan ja minne pitää mennä. Tampereen aluekeskuksissa pitäisi ollakin tornitaloja.

Asumisen torneja suunnitellaan näinä aikoina Tammelan länsireunalle ja Santalahteen. Molempiiin olisi tulossa jopa kolme 16-kerroksista rakennusta.

– Miljöön näkökulmasta rinteen vierusta soveltuu melko huonosti tornirakentamiseen. En pitäisi sitä optimipaikkana.

Tarvitseeko Tampere tornitaloja? Kommentoi!

Käyttäjän Jari Niemelä kuva