Paikalliset

Mörkki suomalainen isompi ongelma maahanmuuttajalle kuin huonot kielikurssit

Ismet Lozicin mukaan maahanmuuttajan on hankala löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Sään lisäksi sopeutumista vaatii suomalainen pidättyväinen kansanluonne.

Petteri Mäkinen

Kivikasvoiset ja pidättyväiset suomalaiset ovat suurempi syy maahanmuuttajien sopeutumisongelmiin kuin parjatut yhteiskunnan kotouttamispalvelut.

Kielikursseja ja tulkkipalveluita suurempi ongelma on se, että maahanmuuttajat eivät saa arkista kontaktia kantaväestöön.

Tätä mieltä on politiikan tutkija Ismet Lozic, joka selvitti tamperelaisten maahanmuuttajien kotiutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkijan mukaan haastatteluista käy selvästi ilmi, että maahanmuuttajat toivoisivat suorempaa kosketusta suomalaisiin.

– Maahanmuuttajien mielestä suurimmat esteet liittyvät arjen epävirallisiin kohtaamisiin. Kielen oppiminen on valtavan tärkeä asia, mutta hyödytön, jos kieltä ei voi puhua kenenkään kanssa.

Kyselyyn vastanneita maahanmuuttajia häiritsee muun muassa se, että juttuun on hankala päästä, bussissa ei tulla viereen ja keskustelussa käännetään pää pois.

Suomalaisten pidättyvyys ja ilmeettömyys on maan tapoja opettelevalle maahanmuuttajalle ongelma. Maahanmuuttajille pienet ilmeet ja eleet toisivat rohkaisua siitä, että he toimivat vieraassa kulttuurissa oikein. Käytöskoodeja ei opi kursseilla, vaan arkielämässä.

– Esimerkiksi kaupassa huonoa suomea puhuvan kanssa vaihdetaan ilmeisesti kohteliaisuudesta englantiin, vaikka maahanmuuttaja itse haluaisi jatkaa suomella.

Lozic listaa ilmeettömyyden ja pidättyvyyden kansalliseksi ominaisuudeksi, ei suomalaisten viaksi. Tutkijan mukaan myös maahanmuuttajien tiedot suomalaisesta elämäntavasta ja kulttuurista ovat aivan liian ohuet.

– Liian harva tuntee esimerkiksi historiasta sen, miten Suomi ja suomalainen yhteiskunta ovat kehittyneet.

Lozic korostaa, että hänen työnsä ei ole tieteellinen tutkimus, vaan haastatteluraportti ja keskustelunavaus.

Haasteltavia henkilöitä oli 25 yhteensä 16:sta eri maasta. Selvitys julkaistiin auttamisverkosto Sosiaaliasema X:n uudessa yhteiskunnallisessa blogisarjassa.

Kielen oppiminen on valtavan tärkeä asia, mutta hyödytön, jos kieltä ei voi puhua kenenkään kanssa.”
Bosnialainen Lozic, 32, joutui jo lapsena pakolaisena Saksaan. Tampereelle hän muutti vajaa vuosi sitten suomalaisen vaimonsa kanssa. Omakin kotoutuminen on vielä kesken. Tällä viikolla oli vuorossa ensimmäinen työhaastattelu.

– Suorin tie suomalaiseen yhteiskuntaan on nopeampi työllistyminen. Työpaikoilla sosiaaliset verkostot syntyvät itsestään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat