Puheenaihe

Eläinlääkäriliitto kerää listaa eläinklinikoiden suojavarusteista ja laitteista, jotka voisivat käydä ihmisten tehohoitoon – Näin Tyksin tehohoitolääkäri kommentoi tarvetta koronakriisin aikana

Kuvituskuva.

Päivi Tuovinen

Suomen Eläinlääkäriliitto kerää parhaillaan tietoa siitä, miten paljon suomalaisilla eläinklinikoilla on laitteita, jotka sopisivat hätätapauksessa ihmisten tehohoitoon. Syynä on varautuminen koronaviruskriisiin.

Samalla liitto kerää tietoa siitä, millaisia suojavarusteita eläinlääkäriasemat voisivat tarvittaessa lahjoittaa ihmissairaaloille.

Ensimmäisen vuorokauden aikana lomakkeen täytti parikymmentä eläinklinikkaa, kertoo projektin yhteyshenkilö, eläinlääketieteen lisensiaatti ja tohtorikoulutettava Ira Kallio-Kujala.

– Eläinlääkärikunta on ottanut aktiivisesti osaa kyselyyn, eli ammattikunnassamme on selkeästi halu auttaa, jos tilanne sen vaatii, kertoo Kallio-Kujala, joka työskentelee anestesiatiimin eläinlääkärinä Yliopistollisessa Eläinsairaalassa.

Kallio-Kujala arvioi, että suurin osa tämäntyyppisestä laitteistosta on isoimmilla eläinsairaaloilla, jotka sijaitsevat pääosin Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Eläinlääkäriliiton hankkeen tavoitteena on pelastaa henkiä, jos tehohoidon kapasiteetti jossain vaiheessa koronavirusepidemiaa ylittyy. Ennakkoon kerätty lista mahdollistaa liiton mukaan nopean avun tarjoamisen.

 

Hanke alkoi Eläinlääkäriliiton aktiivien selvityksellä, mitkä eläinklinikoilla käytettävistä laitteista voitaisiin mahdollisesti muuntaa ihmisten tehohoitoon.

– Esimerkiksi anestesiatyöasemat, happigeneraattorit ja ruiskupumput ovat laitteistoa, joiden saatavuutta olemme nähneet tärkeäksi selvittää etukäteen, Ira Kallio-Kujala kertoo.

Eläinlääkäriliiton verkkolomakkeella eläinklinikat voivat kertoa, miten monta kappaletta niillä on kutakin kartoitettavaa laitetta. Kerättävä tieto on erittäin yksityiskohtaista: laitteista kysytään merkeittäin ja malleittain. Varmuuden vuoksi lomakkeella kerätään tieto kaikista edes potentiaalisesti hyödyllisistä laitteista.

Ira Kallio-Kujalan lisäksi selvitystä tekevät Yliopistollisen eläinsairaalan johtaja Timo Wahlroos ja eläinlääketieteen lisensiaatti, kansanterveystieteen maisteri ja Diplomate of American College of Veterinary Preventive Medicine Heidi Vesterinen.

 

On epätodennäköistä, että laitteita tarvittaisiin, korostaa Eläinlääkäriliitto. Tietoa kerätään varmuuden vuoksi.

Samaa arvioi tehohoidon ylilääkäri Mika Valtonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Äärimmäisessä tilanteessa tarvetta voi ollakin. Tällä hetkellä Suomessa on se tilanne, että laitteiden määrä ei ole rajoittava tekijä vaan henkilökunnan määrä. Meillä on kyllä tiloja ja laitteita, mutta kysymys kuuluu, mikä on potilaitten totaalimäärä, millaisissa kuormitushuipuissa he tulevat ja miten henkilökunta pysyy terveenä. Nämä ratkaisevat.

Tällä hetkellä laitereserviä on myös ihmisten leikkaussaleissa, joista sitä vapautuu kiireettömien leikkausten peruuntuessa.

 

Suojavarusteiden osalta tilanne on Mika Valtosen mukaan toinen.

– Suojavarusteet ovat kaikki tervetulleita. On mahdollista, että niistä tulee jossain vaiheessa pulaa.

Valtonen toteaa, että tilannetta kuitenkin helpottaa myös huoltovarmuusvarastojen avaaminen ja parhaillaan selvitettävä Suomessa mahdollisesti käynnistettävä oma suojamaskien ja -takkien tuotanto.

– Uskon, että sekin (tuotannon käynnistäminen) on vielä edessä, koska epidemia kestää nykyennusteen mukaan 4–6 kuukautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Koronaan on kuollut kolme ihmistä Suomessa – THL: "Riski tartunnan saamiselle on kohonnut koko maassa"25.3.2020 15.58

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat