Paikalliset

Lisää avoimia ovia – Raatihuone halutaan tehokkaampaan käyttöön

Vuonna 1890 Keskustorin laitaan valmistunut Raatihuone on Tampereen keskeisimpiä rakennuksia. Iina Ojalan mukaan sen avaaminen useammin yleisölle on harkinnassa.

Petteri Mäkinen

Tampereen kaupunki haluaa Raatihuoneelle lisää käyttöä.

Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin edustustilaisuuksista merkittävämpi osa halutaan keskittää Raatihuoneelle. Myös yleisölle avoimien tilaisuuksien määrän kasvattamista pohditaan.

Raatihuone ei saa erityisasemaa muista kaupungin kiinteistöistä, joilta vaaditaan tilankäytön tehostamista. Kaupungin säästöohjelmassa myös Raatihuoneelle tehtiin tulonhankintaohjelma.

– Olemme pohtineet Raatihuoneen toimintaa ja sen tarjoamia sisältöjä. Tavoitteena on toimintatapojen uudistaminen ja käytön lisääminen, kertoo Tampereen kaupungin suhdetoiminta- ja markkinointipäällikkö Iina Ojala.

Raatihuoneella järjestettyjen tilaisuuksien määrä kasvoi jo viime vuonna 120–140:stä noin 160:een.

 

Hääpaikkaa etsivien tai ainakaan polttariporukoiden ei kannata innostua.

Ojala korostaa, että Raatihuonetta ei olla viemässä avoimille markkinoille vuokrattavaksi juhlatilaksi.

– Tämä on julkisin varoin ylläpidetty tila ja kaupungin tärkein edustustila myös jatkossa. Muuta käyttöä kuitenkin pohditaan.

Tällä hetkellä Raatihuone on muun muassa tutustumiskohteena 6-luokkalaisten Taidekaari-ohjelmassa. Lisäksi opastettuja Raatihuoneen kierroksia tarjotaan jo ryhmille. Maksullisia konsertteja Raatihuoneella järjestetään vuodessa muutama.

Myös talon avaamista useammin yleisölle on mietitty. Tampereen päivän avoimissa ovissa Raatihuoneella on vieraillut joka vuosi 3000-5000 kävijää.

– Avoimien ovien järjestämisestä useammin tulee toiveita säännöllisesti. Nyt pohdimme tapoja.

 

Ojala lisää, että Raatihuoneen käytön lisääminen ei saa tarkoittaa myöskään sitä, että kaupunki lisää edustustilaisuuksiaan ja tarjoamaansa vieraanvaraisuutta.

– Tampereen kaupungin aiemmin muualla järjestämiä kokouksia ja muita tilaisuuksia ohjataan entistä enemmän Raatihuoneelle, kun ne sinne vaan soveltuvat. Tähän mennessä paikka on ollut lähinnä ylemmän johdon edustuskäytössä.

Tampereen kaupunki on tarjonnut vieraanvaraisuutena Raatihuoneella järjestettävän vastaanoton osana muun muassa Tampereelle järjestettäviä suurtapahtumia ja kansainvälisiä konferensseja.

Kaupungin vieraanvaraisuuteen on luotu palvelukonsepti paketista, jonka kaupunki tarjoaa. Jos järjestäjä haluaa esimerkiksi lisätarjoiluja, menevät kulut sen pussista.

Raatihuoneen uuden toimintamallin pitäisi vahvistua viimeistään kevään aikana.

Reilun vuoden ajan toimintaa on kehitetty yhteistyössä Hopealinjan kanssa.

– Heidän kanssaan kehitetty lähinnä tarjoiluja. Tavoitteena siirtyä käyttämään lähialueen tuottajien raaka-aineita. Myös yhteistyötä oppilaitosten, kuten Tredun ja Ahlmannin kanssa, on lisätty, kertoo Ojala.

Raatihuoneen omalla keittiöllä ja tarjoilutehtävissä työskentelee tällä hetkellä kaksi vakituista ja yksi määräaikainen Tampereen kaupungin työntekijä.

Fakta

Raatihuone

valmistui vuonna 1890, suunnittelija Georg Schreck

rakennuksessa ovat toimineet muun muassa Tampereen kaupunginvaltuusto, rahatoimikamari, maistraatti ja raastuvanoikeus, Raatihuoneen kivijalassa toimii nykyisin Tampere-seura

toiminut Tampereen kaupungin edustustilana vuodesta 1966

viimeinen isompi remontti ja restaurointi tehtiin vuosina 2003–04

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Kulttuuripääkaupunkihaun neuvottelukunta kokoontuu ensimmäistä kertaa – Kokous perjantaina Raatihuoneella5.6.2019 11.36
Suomen kultaleijonien menestys ei jäänyt huomaamatta Lauri Lylyltäkään – "Raatihuoneella tavataan"6.1.2019 14.30
Hyvin mahtuu! Näin saapuu bussi Raatihuoneen eteen, katso video16.3.2018 10.36

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat