Paikalliset

Teatteriarvio: Lämminhenkinen Elling hurmaa

Antti Tiensuun Frank on toiminut Ellingin (Johannes Korpijaakko) ja Kjell Bjarnen (Ville Majamaa) tukena ja auttajana. Nyt hän on itse lohdutuksen tarpeessa: avovaimo löysi Espanjasta elämänsä naisen.

Senia Robbins

Norjalaisen Ingvar Ambjörnsenin kirjoittama romaani sai suuren suosion ja siitä on tehty elokuva ja sovituksina lukuisia teatteriesityksiä. Tampereellakin se on nähty vuonna 2003, mutta vaikka olisi TTT:n esityksen nähnyt, kannattaa ehdottomasti mennä uutta versiota katsomaan.

Esityksen ehdoton tähti on Johannes Korpijaakko Ellingin roolissa. Hän tekee huikean muotokuvan miehestä, joka on asunut 36 vuotta äitinsä kanssa ja hänen kuoltuaan menettänyt otteensa elämästä. Monet vuodet mielisairaalassa ovat tehneet fiksusta miehestä pelokkaan ja aran.

 

Korpijaakon eleet ovat hienovaraisia; hän onnistuu kuvaamaan Ellingin luonnetta ja mielenliikkeitä pienin koskettavin keinoin. Aili Ojalon pukusuunnittelu tukee hienosti: henskelihousut ovat liian ylhäällä ja niiden nosteleminen kielii epävarmuudesta. Runoiltaan Elling lähtee huikeassa stailissa aurinkolasit päässä ja elämä edessä.

Kämppäkaverina sairaalassa Ellingillä oli Kjell Bjarne, lapsekas pikkupoika ison miehen sisällä. Ville Majamaalla on harvinainen taito tehdä huipputyötä kaikista rooleissaan.

Mielisairaalassa pohditaan pärjäisivätkö miehet kaksin tuetussa asunnossa kaupungilla.

Esityksen alussa ystävykset saapuvat uuteen kotiinsa. Kaikki tuntuu tietysti pelottavalta ja ensi töikseen miehet siirtävät sänkynsä samaan huoneeseen niin kuin sairaalassakin.

Kauhua herättävät myös ovikellon ääni ja puhelimen pirinä eikä niihin uskalleta reagoida.

Antti Tiensuun hurmaavasti esittämä takatukkainen sosiaalityöntekijä Frank käy tsemppaamassa miehiä ja yrittää saada heitä liikkeelle.

 

Mitä virkaa on asunnolla, jos pitää koko ajan lähteä sieltä ulos, pohtii Elling.

Pienin askelin mennään eteen päin, uskaltaudutaan jopa ravintolaan läskisoosille, jossa Kirsimarja Järvisen uhkea tarjoilija lumoaa. Naisystäväkin löytyy yllättävästi ja Eeva Hakulisen humalaisen sisääntulo on räväkkä.

Samuli Reunanen on vuosien myötä erikoistunut klassikoihin. Tsehovin Lokki oli arvostelumenestys Frenckellissä vuonna 2014. Johannes Korpijaakon kanssa Reunanen on tehnyt yhteistyötä vuosikausia, erityisesti Aleksis Kiven tekstien parissa. Korpijaakon esittämä monologi Kivi on mahdollista nähdä Kulttuuriravintola Kivessä vielä 27.11., jossa nähdään myös Jarkko Pajusen esittämä Dario Fon Padovalainen.

Tuomas Vartolan valot ja Jouni Koskisen äänet lisäävät koskettavan näytelmän tunnelmaa.

Tampereen Teatteri

Elling

Kirjoittanut Axel Hellstenius

Perustuu Ingvar Ambjörnsenin romaaniin Brodre i Blodet

Suomennos Henri Kapulainen

Ohjaus Samuli Reunanen

Lavastus- ja pukusuunnittelu Aili Ojalo

Valosuunnittelu Tuomas Vartola

Äänisuunnittelu Jouni Koskinen

Rooleissa Johannes Korpijaakko, Ville Majamaa, Antti Tiensuu, Kirsimarja Järvinen ja Eeva Hakulinen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Tampereen Teatterin johtaja Reino Bragge jää eläkkeelle ensi kesänä20.11.2019 09.58
Teatteriarvio: Piina tuo kauhun teatteriin – "Millintarkka trilleri"2.11.2019 18.00
Teatteriarvio: Notre Damen kellonsoittaja on huikea22.9.2019 11.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat