Ruoka

Kylmä nakki -yhteisö jakaa vertaistukea ja vinkkejä ruuhkavuosien ruokapöytiin – "Välillä voi reilusti sanoa, että tänään meillä syötiin vähän huonommin", Hanna Gullichsen sanoo

Ruoka maistuu usein paremmin, kun lapset pääsevät itse mukaan kokkailemaan. Sen tietävät Valtteri, 4, ja Oula, 3.

Riikka Hurri

Vertaistukea, vinkkejä ja helpotusta lapsiperheiden ruoka-arkeen. Siinä pähkinänkuoressa Kylmä nakki -verkkoyhteisön idea.

– Esikoisemme aikana ainoa vinkki oli neuvolan tädin saarna siitä, miten lapsen tulisi juoda enemmän maitoa – sekä anopin neuvot. Silloin toivoi, että tarjolla olisi ollut saatavilla vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä, muistelee Kylmän nakin toinen perustaja, kokki ja ruokakirjailija Hanna Gullichsen.

Nyt Gullichsenilla on perheessään kolme lasta ja näkemystä lapsiarkeen runsaasti.

– Olisin aikanaan toivonut, että joku olisi sanonut, että kaikki menee hyvin, vaikka lapsi suostuisi syömään hetken aikaa pelkkää paahtoleipää ja kaakaota. Nyt pyrimme viemään tätä viestiä eteenpäin.

Kylmän nakin päivityksissä ruokaan suhtaudutaan rennosti ja ketään ei syyllistetä syömisistä eikä osoitella sormella.

– Kylmä nakki on kaikille tuttu mielentila; välillä voi reilusti sanoa, että tänään meillä syötiin vähän huonommin, ja se on ihan okei.

5641253-n.jpg

Yhteinen kokkaushetki opettaa lapsille paljon. Joskus voi kuitenkin myös tyytyä aivan huoletta eineksiin. Kuva: Riikka Hurri

Kylmä nakki toimii pääasiassa sosiaalisessa mediassa, Instagramissa ja Facebookissa.

Tilit ovat keränneet lyhyessä ajassa valtavasti innokkaita seuraajia, eli tilausta on ollut. Instagramissa seuraajia on jo yli 6 000.

– Paljon meiltä on jo esimerkiksi kirjaa kyselty, mutta ainakin vielä some on meille se pääasia. Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla tapahtumiakin.

Ja suosion syy on selvä. Arkisia matalan kynnyksen oivalluksia ruuanlaittoon.

Houkutellaan lapsia syömään "piilottamalla" vaikkapa porkkanatikkuja keittiöön, ja lapset saavat sitten salaa niitä natustella. Laitetaan lautaselle hyvin pieniä annoksia, jotta urakka ei vaikuta ylivoimaiselta, nimetään nyrpistelyä aiheuttavat ruoka-aineet uudelleen jollain hassulla nimellä ja niin edelleen.

– Se on joskus pienestä kiinni. Meillä puhutaan pennepastan sijaan pakoputkipastasta, se uppoaa paljon paremmin. Hassuttelu toimii aina.

– Ja jos on kärsivällisyyttä ja aikaa, niin silloin kannattaa ehdottomasti ottaa lapset mukaan ruuanlaittoon, maustamaan, leikkaamaan kurkkua ja niin edelleen.

5641239-n.jpg

Tauon paikka on hyvä paikka. Kunhan on varovainen. Kuva: Riikka Hurri

Gullichsen lohduttaa ruokakriittisten pikkulasten kanssa arkeaan eläviä.

– Esikoiseni oli kranttu pienenä, mutta nyt 12-vuotiaana ruoka maistuu hyvin. Se lämmittää mieltä, ja on ihanaa, että saa innostuksen ruokaan siirrettyä myös lapsille.

Lasten ruokkiminen ei ole kuitenkaan pelkkää hassuttelua ja leikkiä keittiössä.

– Onhan se valtavan tärkeä asia ja iso vastuu, että lapset saavat hyvin syödäkseen. Ruokailu ei saisi olla pakkopullaa, joka ei ole kellekään hauskaa, mutta arjessa se on helpommin sanottu kuin tehty.

Arjessa olisi tärkeää istua yhdessä ruokapöytään edes kerran päivässä. Jos illallisrytmit eivät harrastusten ja muiden menojen takia natsaa, voi vaikka aamupalasta tehdä yhteisen aterian.

– Sitten kenenkään ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos illalla ei ehdikään yhdessä pöytään.

Einekset ja puolivalmisteet ovat lapsiperheiden arjen pelastus. Vaikka Gullichsen on ruoka-alan ammattilainen ja kokki, ei hänkään eineksiä karsasta.

– Purkkicroissantit pelastavat aamupalan, lisäksi meillä on aina varalta ravioleja, punajuuripyöryköitä ja niin edelleen.

Kun Gullichsen hakee lapset päiväkodista, on mukana usein paistopisteen riisipiirakoita. Näin nälkäkiukku ei pääse yllättämään ennen kotiin pääsyä ja ruoka-aikaa.

– Myös pakastealtaat ovat lapsiperheiden aarreaitta, niitä kannattaa hyödyntää.

 

Kylmä nakki -yhteisön toinen ylläpitäjä on ruokatoimittaja Elina Ylitervo. Hanna Gullichsen kertoo, että naisia yhdistää sama ruokafilosofia ja lapsiperhearki.

– Tutustuimme viime syksynä, ja aloimme pohtia ajatusta yhteisön perustamisesta.

Someyhteisö oli looginen ratkaisu, sillä Gullichsen ja Ylitervo asuvat eri paikkakunnilla.

Kaksikko julkaisee tileillään myös seuraajiensa lähettämiä vinkkejä, joita kuratoidaan Kylmä nakki -tyyliin sopivaksi.

– Meille tulee paljon suoria viestejä, vinkkejä ja hyviä arjen oivalluksia. Ja videoita ja kuvia, joissa lapset laittavat ruokaa meidän ohjeillamme. Ne ovat parhaita.

– Monella on varmasti kotona käytössä niitä omia niksejä ja luovia ratkaisuja. Niitä on sitten hyvä jakaa muillekin, niin joku muu voi saada ahaa-elämyksen.

Gullichsen mainitsee yhden seuraajan lähettämän vinkin: kun syöjiä on paljon, voi hampurilaispihvien paistaminen olla liian aikaa vievää puuhaa. Jauhelihamassan voikin kaulita kelmun alla sopivan paksuiseksi levyksi, jonka paistaa sitten uunissa ja leikkaa siitä pihvit jokaisen lapsen sämpylän väliin.

Pienet oivallukset ja onnistumiset myös johtavat positiiviseen kierteeseen; kun tulee onnistumisia, alkaa kokkaaminen myös kiinnostaa aiempaa enemmän.

– Mutta pitää muistaa, että kaikki niksit eivät aina toimi. Jokin toimii meillä, jokin toinen teillä.

Kokeilemalla se selviää.

5641236-n.jpg

Tämä pasta on niin hyvää, että itkettää, kun se loppuu. Siitä se on saanut nimensäkin. Kuva: Riikka Hurri

Itkupasta

kahdelle

 

  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl tomaattipyreetä
  • 2 rkl vettä
  • 1 dl kermaa
  • 1 paketti ravioleja

 

1. Mittaa pannulle soijakastike, tomaattipyree ja vesi, sekoittele.

2. Sekoita mukaan kerma ja keitä kastiketta pari minuuttia, kunnes se sakenee hieman.

3. Keitä pastavesi kiehuvaksi, käännä levy pois päältä ja anna raviolien kylpeä kuumassa vedessä 3–4 minuuttia.

4. Nosta raviolit reikäkauhalla kastikkeen joukkoon ja sekoita.

5641241-n.jpg

Riisisuklaa maistuu ruoan jälkeen, yleensä ennenkin. Kuva: Riikka Hurri

Riisisuklaa

12 kappaletta

 

  • 200 g tummaa suklaata
  • 1 dl kermaa
  • 0,5 tl sormisuolaa
  • 6 dl riisimuroja

 

1. Sulata suklaa vesihauteessa.

2. Sekoita sulaneeseen suklaaseen kerma ja suola ja sekoita.

3. Sekoita mukaan riisimurot.

4. Lado suklaamurot muffinipellille tai -vuokiin ja anna jäähtyä jääkaapissa tunnin verran.

5641243-n.jpg

Herkkupuuroon tulee muun muassa raastettua omenaa ja päärynää. Kuva: Riikka Hurri

Herkkupuuro

3–4 hengelle

 

  • 2 dl maitoa
  • 3 dl vettä
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 tl kanelia
  • 1 rkl sokeria
  • 1 raastettu omena
  • 1 raastettu päärynä

 

1. Kaada nesteet kattilaan ja mittaa mukaan kaurahiutaleet.

2. Keitä hiljalleen neljän minuutin ajan ja mausta sitten suolalla, kanelilla ja sokerilla.

3. Raasta joukkoon kuorittu omena ja päärynä, sekoita ja anna hautua vielä pari minuuttia.

 

Pinaattilohi

4 hengelle

 

  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 ps pakastepinaattia
  • 1 tl suolaa
  • mustapippuria
  • 1 prk rahkaa
  • 1 dl parmesaania raastettuna
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 700 g lohifileetä

 

1. Hienonna sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä hetki öljyssä.

2. Lisää pinaatti paistinpannulle. Paista, kunnes pinaatti on sulanut.

3. Mausta puolikkaalla teelusikallisella suolaa ja ripauksella mustapippuria.

4. Sekoita rahkan joukkoon lähes kaikki parmesaaniraaste ja oliiviöljy. Mausta puolikkaalla teelusikalla suolaa ja ripauksella mustapippuria.

5. Laita lohi öljyttyyn uunivuokaan nahkapuoli alaspäin.

6. Levitä lohen päälle pinaatit sekä rahka ja loput parmesaanit.

7. Paista 200 asteessa 20 minuuttia, minkä jälkeen nosta lämpö 225 asteeseen ja laita päälle grillivastus. Nosta lohi ylätasolle ja paista vielä 5 minuuttia.

 

Kirjoittaja: Olli Sorjonen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat