Puheenaihe

Tove Janssonin rakastamasta saaristosta etsitään nyt vastauksia Borrelian leviämiseen – pelkästään viime vuonna Suomessa ilmeni tuhansia punkeista saatuja tartuntoja

Tutkimusavustaja Anja Siukkola on työn touhussa.

Oulun yliopisto

Porvoossa on pantu merkille punkkien määrän kasvu. Porvoon saaristossa on myös tällä hetkellä meneillään Suomen Akatemian rahoittama puutiaistutkimus.

– Teemme puutiaisiin ja borreliaan liittyvää tutkimusta Pellingissä, Porvoon saaristossa, missä puutiaisten runsaus vaihtelee suuresti saarien välillä. Toisilla saarilla puutiaisia on erittäin runsaasti kun taas toisilla saarilla puutiaisia ei ole nimeksikään, kertoo Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija, tohtori Eva Kallio.

– Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka eri isäntälajien runsaudet ja runsausvaihtelut vaikuttavat puutiaisten ja Borrelia-infektoituneiden puutiaisten määrään. Puutiaisethan saavat Borrelia-bakteerin soveltuvalta reservuaari-isännältä, joka on yleisimmin jyrsijä. Siten jyrsijöiden runsausvaihteluiden oletetaan heijastuvan Borrelian yleisyyteen puutiaisissa.

– Puutiaiset toisaalta tarvitsevat isompia isäntäeläimiä lisääntyäkseen, joten isompien nisäkkäiden määrä vaikuttaa puutiaisten määrään. Me selvitämme näitä riippuvuussuhteita eri isäntäryhmien, puutiaisten ja Borrelian välillä, Kallio sanoo.

 

Pellingin erikokoiset saaret varsin pienellä maantieteellisellä alueella mahdollistavat juuri tällaisten riippuvuussuhteiden tutkimisen.

– Ilmastollisesti alue on hyvin yhtenäinen, mutta saaret eroavat jyrsijöiden ja toisaalta suurempien nisäkkäiden runsauden suhteen. Lisäksi paikalliset asukkaat ja kesäasukkaat ovat mahdollistaneet, että suuri määrä saaria on mukana tutkimuksessa, Kallio kertoo.

 

Turun yliopiston mukaan lähes joka viides puutiainen kantaa borrelioosia aiheuttavaa bakteeria. Puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa virusta kantaa 1,5 prosenttia puutiaisista. Sekä puutiaisia että puutiaisvälitteisiä sairauksia esiintyy koko maassa Etelä-Lappiin asti. Mikä mahtaa olla tilanne Pellingin saaristossa tätä nykyä?

– THL ei ole ilmoittanut (Pellingin) aluetta puutiaisaivotulehduksen suhteen riskialueeksi, mutta on mahdollista, että TBE-virusta esiintyy ainakin joillakin saarilla. Virusta on kuitenkin tavattu kyseessä olevasta alueesta sekä itään että länteen. Me emme ole tutkineet keräämiämme näytteitä TBE:n suhteen, mutta Borrelia-bakteeria esiintyy alueella yleisesti, Kallio kertoo.

– Puutiaisten ihmisiin välittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jonka suhteen laboratoriolöydöksiä tehtiin viime vuonna reilut 2000 ja kliinisen kuvan perusteella perusterveydenhuollossa tapauksia oli reilu 3700.

 

Puutiaisiin ei akatemiatutkija Kallion mukaan kannata suhtautua huolettomasti.

– Kyllä mielestäni puutiaisvälitteiset taudit aiheuttavat terveydellisiä ongelmia, joiden takia olisikin tärkeä muistaa suojautuminen puutiaisia vastaan vaatetuksella sekä puutiaiskarkoitteilla sekä puutiaissyynillä ulkoilun jälkeen. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on myös rokote.

Miten välttyä punkin puremalta?

 

Suojaava pukeutuminen luonnossa liikkuessa on ykkösasia, koska siten voidaan estää punkkien pääsy iholle. Kun käyttää vaaleita ulkoiluvaatteita, voi punkin havaita niistä helpommin.

Luonnossa kulkiessa kannattaa valita reitti, jossa on mahdollisimman vähän kosteaa aluskasvillisuutta.

Punkkialueella oleskellessa on tarpeen tehdä huolellinen punkkisyyni sekä aamuisin että iltaisin. Pihan nurmikko kannattaa pitää lyhyenä, jolloin maa pysyy kuivana, eivätkä punkit enää viihdy siinä.

 

Punkkisyyni auttaa estämään borrelioosia, mutta TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa, kun virusta kantava punkki puree ihmistä. Päivittäinen punkkisyyni ei siis estä puutiaisaivokuumeen tarttumista, jos punkki on jo ehtinyt tarttua ihmiseen.

– Punkkisyyni on erityisen tärkeä borrelioosin ehkäisyssä. Saatavilla on myös erilaisia punkkikarkotteita, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu, rokote.fi sivustolla kerrotaan.

Puutiaisaivokuumeelta eli TBE:ltä voi suojautua rokottautumalla. TBE-virusta kantaa noin 1,6 prosenttia punkeista. Kuitenkin pahimmillaan jo yksi punkinpurema voi tartuttaa puutiaisaivotulehduksen.

 

Ruotsissa jo vuonna 2000 tehty tieteellinen tutkimus osoitti, että valkosipulivalmisteen nauttiminen vähensi punkkien tarttumista ihmiseen. Kaksoissokkotutkimus tehtiin Ruotsin puolustusvoimien varusmiehillä, jotka söivät valkosipulikapseleita ja liikkuivat rehevässä maastossa, jossa heitä altistettiin punkkien puremille. Punkit tarttuivat valkosipulia nauttineisiin varusmiehiin huomattavasti harvemmin.

Tutkimus julkaistiin tiedelehti JAMA:ssa vuonna 2000.

– Tutkimustulos vastasi käytännön havaintoja. Punkkien uskotaan karttavan tuoreesta valkosipulista kehittyviä haihtuvia rikkiyhdisteitä, joita erittyy iholle valkosipulin syömisen jälkeen. Yhdisteet ovat samoja, jotka tunnemme runsaan valkosipulin syömisen jälkeisenä epämiellyttävänä hajuna hengitysilmassa, kirjoittaa Juha Sihvonen, FM, Aitokauppa.fi sivustolla.

Tutkimusta kommentoineiden THL:n asiantuntijoiden mukaan mukaan yhdestä tutkimuksesta ei kannata liikaa innostua, vaan kyseessä on heidän näkemyksensä mukaan vain urbaanilegenda.

 

Myös lemmikit kannattaa suojata punkkilääkityksellä, niin etteivät ne turkissaan kantaisi punkkeja sisätiloihin.

Punkkivälitteiset sairaudet eivät tartu lemmikistä ihmiseen, mutta punkit voivat kulkeutua koiran ja kissan kyydissä sohvalle tai sänkyyn, ja sieltä edelleen ihmiseen.

Asiantuntijoiden mukaan kissaan eivät punkkivälitteiset sairaudet juurikaan tartu, mutta kissan punkkilääkityksellä suojataan ihmistä.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat