Paikalliset

Turkulaisväite: Hämeensillan patsailla on liian iso pää

Professori, taidemaalari Timo Vuorikoski ja Eränkävijä. Vuorikosken tulkinnan mukaan patsaiden mallina on käytetty turkulaisia.

Turkulainen haukkuu Hämeensillan pirkkalaispatsaita muotopuoliksi ja vuorenpeikoiksi.

Kaupunkilehti Turkulainen ihmettelee, miksi Hämeensillan veistoksilla on valtavankokoiset päät ja hartiat. Lehti epäilee, olisiko turkulainen taiteilija Wäinö Aaltonen pilaillut tamperelaisten kustannuksella.

– Pirkkalaispatsaat ovat muotopuolia väärinkäsityksen takia. Tamperelainen tilaaja antoi 1920-luvun lopussa turkulaiselle kuvanveistäjälle virheelliset tiedot veistosten sijoittelusta. Aaltonen veisti patsaat olettaen, että ne asennetaan neljä metriä korkeiden pilarien päähän. Kun pilareita ei rahapulan takia koskaan tehty, katsotaan teoksia eri kulmasta kuin taiteilija tarkoitti ja lopputulos on surkean epäsuhtainen. Patsaat näyttävät vuorenpeikoilta, kirjoittaa lehti provosoivasti.

Tampereella turkulaisten väitteisiin suhtaudutaan rauhallisesti kieli poskessa. Tamperetta herooisesti ja maskuliinisesti kuvannut taidemaalari, professori Timo Vuorikoski vastaa turkulaisten hanskanheittoon:

– Kun isoja figuureja tehtiin, kaipa siellä jossakin vaiheessa Aaltosella oli myös malleja käytettävissä. Tuskinpa Tampereelta malleja Turkuun on viety. Malleina on käytetty persjalkaisia turkulaisia, ja jos niistä nyt menninkäisiä on tullut, eihän se ole tamperelaisten vika, huomauttaa Vuorikoski.

Turkulainen pohjaa tietonsa tietokirjailija Markku Heikkilän tuoreeseen kirjaan, jossa hän on haastatellut paikallista taiteentuntijaa. Hän kertoo Aaltosen tuhahtaneen 1920-luvulla, että ”tamperelaiset pettivät”. Patsaat piti sijoittaa 3–4 metriä korkeiden paasien päähän, mutta kustannusarviota höylättiin loppupeleissä.

– Mitä tamperelaiseen pihistelyyn tulee, kun Haarla rupesi patsaita tilaamaan, kustannusarvio oli 100 000 markkaa. Loppukustannus olikin 500 000 markkaa. Tamperelaiset eivät olleet pihejä, korostaa Vuorikoski.

Hän löytää arkisemman syyn, miksi patsaat seisovat sellaisilla jalustoilla kuin nyt seisovat.

– Veistokset tehtiin juuri valmistuneelle sillalle, joten ehkäpä arkkitehdeillä ja kaupunkisuunnittelijoilla oli jotakin sanomista siihen, asetetaanko sillalle ensin nelimetriset pylväät ja niiden päihin 4,5-metriset veistokset, jotka olisivat muuttaneet sillan suhteet. Nyt veistokset ovat riittävän korkealla, ne näkyvät hyvin ja ovat sopivassa suhteessa siltaan.

Uutissi Turust -kirjan toimittaja Heikkilä ehdottaa, että Tampereen ja Turun kaupunkien kulttuuritoimijat voisivat yhdessä kerätä varat pylväiden rakentamiseksi Hämeensillalle. 

– Tästä tulisi hieno osoitus näiden kahden toisilleen niin rakkaan ja historioiltaan yhteen kietoutuneen kaupungin yhteisestä ystävyydestä ja yhteiskuntajärjestelmien eroista riippumattomasta rauhanomaisesta rinnakkainelosta, sanoo Heikkilä ja lupaa, että hänen alter egonsa Förin äijä pitää korvauksetta puheen paljastajaisissa. 

– Terveisiä vielä turkulaisille, jotka nyt tarjoutuvat maksamaan sillan profiilia pilaavia nelimetrisiä pylväitä. Mitä syytä tamperelaisilla olisi ruveta nostamaan turkulaisia hahmoja vielä korkeammalle?, ihmettelee Vuorikoski.

Kulttuurisota Pirkkalaispatsaista jatkuu...

Patsaat

Hämeensillan taideteokset on veistetty Wäinö Aaltosen ateljeessa Turussa 1927–29.

Pirkkalaispatsaat eli Kauppias, Veronkantaja, Eränkävijä ja Suomen neito paljastettiin vuonna 1929.

patsaat lahjoitti Tampereen kaupungille Aaltosta ihaillut tehtailija Rafael Haarla.

patsaat piti paljastaa Tampereen 150-vuotisjuhlien yhteydessä, mutta juhlista luovuttiin, kun s/s Kuru kaatui 7. syyskuuta ja 138 ihmistä hukkui

Aiheesta muualla: 

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/78317-tampereen-muotopuolet-patsaat-lahtoisi...

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat