Puheenaihe

Viimein myös Mannerheim-ristin ritari 45 sai tarinansa yksiin kansiin – sotasensuurin vuoksi Verner Viiklan itsemurhasta vaiettiin

Kuva Verner Viiklasta on otettu lokakuussa 1941 Karmalammella Vienan Karjalassa.

SA-Kuva

Yksi aukko Suomen sotahistoriasta täyttyi, kun sipoolaisen Martin Anderssonin kirjoittama kirja jääkärieversti Verner Viiklasta näki päivänvalon.

Kirja on harvinaisuus, sillä se on ensimmäinen Viiklasta kirjoitettu teos.

Andersson uskoo selvittäneensä syyn, miksi muista Mannerheim-ristin ritareista on kirjoitettu kirjoja, mutta Viiklasta, ritari numero 45:stä, ei.

– Viiklan elämä päättyi 46-vuotiaana itsemurhaan. Vielä 60–70-luvuilla itsemurha oli tabu-aihe. Sotasensuurin takia alkujaan kerrottiin vain, että Viikla kaatui komentopaikalla, Andersson kertoo.

 

Uunituoreessa kirjassaan Andersson on pyrkinyt löytämään selityksen kunnioitetun sotasankarin äärimmäiselle ratkaisulle.

– Aikaisemmin on virheellisesti oletettu, että itsemurha olisi johtunut huonosta sotamenestyksestä. Todennäköisesti Viikla kuitenkin masentui kuultuaan, että hänen komentamansa 6. divisioona joutuisi uhrautumaan uudelleen Saksan armeijan takia, joka halusi jatkaa hyökkäystä Lapissa. Viikla ei halunnut enää uhrata suomalaisia sotilaita, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan Viiklan päätös lähteä oman käden kautta on valitettavaa senkin takia, että hänet olisi myöhemmin samana päivänä ylennetty kenraalimajuriksi. Ylennys peruttiin, mutta Viiklasta tehtiin Mannerheim-ristin ritari.

 

Inspiraation sotasankarin tarinan selvittämiseen Sipoossa Etelä-Paippisissa asuva Andersson sai appiukkonsa varastosta.

– Appiukon varastoa penkoessani löysin Viiklan unohdetun kirjallisen todistajalausunnon presidentti Ståhlbergin kyydityskäskystä. Edes appiukkoni ei tiennyt lausunnon olemassa olosta.

Pian Anderssonille selvisi, että Viikla oli aikoinaan naimisissa Anderssonin appiukon isän siskon kanssa.

– Keski hetken tajuta kuka oli kyseessä, sillä Viikla oli vaihtanut nimensä Viklundista Viiklaksi vasta reilu vuosi ennen kuolemaansa.

Viiklasta kertova kirja on sipoolaisen kahdeksas julkaisu.

Muun muassa Suomen sisällissodan vaiheisiin Sipoossa perehtyvän kirjan lisäksi hän on julkaissut vuonna 2017 ilmestyneen Kadonnut kuristaja -poliisiromaanin.

Faktaa ja fiktiota sekoittava teos kertoo vuonna 1963 Turussa tapahtuneesta murhasta, jonka tapahtumat kytkeytyvät myös kuuluisaan Bodomin murhamysteeriin.

– Vaikka kirjan hahmot ja loppuratkaisu ovat fiktiota, taustalla on oikea rikos, joka ei ole vielä tähän päivään mennessä ratkennut, Andersson paljastaa.

Andersson kertoo aina olleensa kiinnostunut historiasta. Hän haki aikoinaan lukemaan poliittista historiaa, mutta päätyikin opiskelemaan valtiotieteitä.

– Minua viehättävät erityisesti arvoitukset ja mysteerit. Viiklan tarinaakin lähdin selvittämään, koska halusin tietää mitä hänelle oikeasti tapahtui, Andersson perustelee.

 

Jääkärieverstin elämänvaiheiden tutkiminen osoittautuikin melkoiseksi salapoliisityöksi. Omakustanteena julkaistuun teokseen kertyi 57 lähdettä. Andersson epäilee, että esimerkiksi kansallisarkistosta löytyneitä Viiklan sotakorkeakoulun opiskelumateriaaleja tuskin kukaan on avannut sitten vuoden 1943.

Isona apuna taustatietojen selvityksessä olivat myös internetistä löytyneet sotapäiväkirjat.

– Kyllä tämän kirjan kanssa on mennyt öitä ja viikonloppuja, Andersson nauraa.

Kirjasta kertoi ensimmäisenä Sipoon Sanomat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat