Paikalliset

Ufo Näsijärven rannassa? Vai sittenkin moskeija? – 50 vuotta täyttävän Särkänniemen syntyhistoriassa riittää hurjia suunnitelmia ja vikkeliä käänteitä

Mitä? Laskeutuiko Näsijärven rantaan ufo? Vai onko se sittenkin Särkän moskeija? Ei aivan, vaikka ajatus huvipuiston kylkiäisenä syntynyt ajatus akvaario-planetaariosta monen aikalaisen mielestä utopistiselta kuulostikin.

Tampereen Särkänniemi Oy

Missä sai alkunsa Särkänniemen huvipuiston historia?

Linnanmäellä, jossa oli vuonna 1959 liikaa huvipuistolaitteita.

Mitä tästä seurasi?

Särkänniemeen pääsi huvittelemaan kesällä 1969... akvaarioon ja planetaarioon.

 

Tänä kesänä 50 vuotta täyttävän Särkänniemen syntyhistoria on oiva osoitus tamperelaisesta toimeen tarttumisesta, jossa asiat lähtevät tarvittaessa ilman ennakkoluuloja omille urilleen.

Ehjän tarinan kirjoittaminen, josta selviävät syyt, seuraukset ja ideoiden isät on jälkikäteenkin vaikeaa.

Yritetään silti. Palataan 60 vuoden takaiselle Linnanmäelle.

 

Elokuussa 1959 Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö lähestyi Tampereen kaupunginhallitusta. Taustalla oli tanskalaiselta tivolinpitäjältä ostetut kymmenen laitetta ja säätiön halu laajentaa toimintaa Tampereelle.

Kaupunginhallitus innostui ja perusti huvipuistotoimikunnan, joka aloitti mmun muassa ahkeran matkustelun maailman huvipuistoissa.

Sijoituspaikastakin löytyi nopeasti yksimielisyys. Se oli Ratinanniemi. Sitä valmistelemaan perustettiin vuonna 1962 Ratinanpuisto Oy.

Huvipuistotoimikunnan matkoilla ideoita sikisi. Mälmön mallin mukaan huvipuistoon haluttiin muun muassa päivähoitotoimintaa.

Lisäksi huvipuistotoimikunta päätyi operoimaan kalojen ja tähtien kanssa. Tampereen Huvipuiston yhteyteen haluttiin saada myös akvaario ja planetaario.

 

Miksi nämä? Selitykseksi Särkänniemen 40-vuotishistoriikin kirjoittanut Maria Eskelinen nostaa sen, että huvipuistotoimikunnan puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Sampo Toni oli kova kalamies ja kaupunginjohtaja Erkki Lindfors harrasti tähtitiedettä.

Eikä tässä vielä kaikki. Vuonna 1965 huvipuistoajatuksesta päädyttiin taas sivuraiteelle, kun Lindfors innostui Kuopiossa Puijon tornista. Pyörivän näkötornin saamiseksi kaupunkiin perustettiin näkötornitoimikunta suunnittelemaan Puijon tornia vähintään 10 metriä korkeampaa kohdetta.

 

Miten Särkänniemi sitten päätyi Särkänniemeen? Tästä voi syyttää näkötorni-ideaa. Kortelahden kallio muun muassa veneveistämöistä ja oluttehtaista tunnetuksi tulleessa Särkänniemessä katsottiin edullisimmaksi paikaksi, varsinkin kun tilaa oli myös akvaariolle ja planetaariolle.

Kun ideaa esiteltiin loppuvuodesta 1965 lehdistölle, pyysi Lindfors poistamaan mietinnöstä kaikki hintatiedot ikävien yleisönosastokirjoitusten ehkäisemiseksi. Lehdistö otti hankkeen vastaan innostuneena.

 

Tammikuussa 1966 näkötornitoimikunnan mietinnön pohjalta perustettiin Tampereen Särkänniemi Oy. Ensin päätettiin rakentaa akvaario-planetaario ja sitten näkötorni.

Tosin tässä vaiheessa ajatus karkaili taas. Tampereella eli pitkäaikainen haave myös pysyvän eläintarhan saamisesta.

Taustalla olivat Lindforsin Puolan Lodzista vuonna 1960 lahjaksi saamat leijonanpennut Tam ja Pere. Ensin Korkeasaaressa ja sitten Tampere-talon paikalla vanhan teurastamon tiloissa olleiden leijonien ympärille kaavailtiin eläintarhaa Särkänniemeen.

Vuosikymmenen lopulla suunnitelmissa olivat muun muassa pingviinialue, saukkotalo, bambialue, sisäeläintarha trooppisine sademetsineen.

 

Lennokkaista ideoista kaksi toteutui. Paperilla olivat myös delfiinialtaat ja lasten eläintarha. Nyttemmin Koiramäen eläinpuistoksi muuttunut Lasten eläintarha avattiin kesällä 1970 ja delfinaario vuonna 1985.

Planetaario ehdittiin vuonna 1967 alkaneiden rakennustöiden aikana ristiä jo Särkän moskeijaksi kupolin muodon takia. Avaaminen viivästyi, sillä planetaariolaitteet saatiin japanilaiselta Minoltalta vasta talvella 1969.

 

Akvaario-planetaarion avajaisia vietettiin 25. huhtikuuta vuonna 1969. Jo ensimmäisen viikon aikana vieraita kävi lähes 16 000, vaikka 2,50 markan pääsylippua pidettiin kalliina. Näsinneula avattiin yleisölle huhtikuussa 1971.

 

Sitten oli se huvipuistohanke, jos vielä muistatte. Ratinanpuisto Oy operoi edelleen alkuperäisen suunnitelman parissa huvipuistoa Ratinanniemeen.

Vuonna 1969 tehdyssä kokonaissuunnitelmassa huvipuistoa soviteltiin eläintarhojen kanssa jo Särkänniemeen. Uskoa lisäsi akvaario-planetaarion suosion osoittama paikan edullisuus. Stadion ja uusi tie olivat muuttaneet Ratinan jo liian ahtaaksi.

 

Ratkaisu tuli vuonna 1970. Ratinanpuisto Oy ja Tampereen Särkänniemi Oy fuusioitiin ja huvipuistoidea siirtyi Särkänniemeen. Vuosina 1972 ja 1973 huvilaitteita pyörittivät yksityiset yrittäjät. Linnanmäen Lasten Päivän Säätiön kanssa tehtiin sopimus muun muassa laitteiden vuokraamisesta vuonna 1974.

Huvipuisto avattiin vappuna 1975 yli 6 vuotta akvaarion ja planetaarion ja 16 vuotta huvipuistotoimikunnan perustamisen jälkeen.

Lähteet

Maria Eskelinen: Särkänniemi – 40 yhä hauskempaa vuotta (2009)

Olli Helen: Tampereen Pomo (2011)

Viljo Rasila: Tampereen historia 4 (1992)

Raimo Seppälä: Tampereen Napoleon (1983)

Leo Weckman: Jäähyväiset Eläintarhalle (2005)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Särkänniemi aloittaa oman Oktoberfestin – "Tämä on nyt pelinavaus..."22.5.2019 07.00
Särkänniemi tempaisee synttäreidensä kunniaksi – Kaikki Tampereen alakoululaiset pääsevät ilmaiseksi Ilveksen matsiin17.4.2019 11.39
Särkänniemen puutarhatöistä Miss Suomeksi ja sitten elämysbisnekseen – Tätä kuuluu nyt Satu Aarniolle10.4.2019 18.00

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat