Puheenaihe

Nyt heikkenee kuntien talous – verotulot pienenivät ja lainataakka paisui

Viime vuonna Suomessa talous kasvoi kärkivauhtia, mutta uusissa ennusteissa ero muihin Pohjoismaihin kasvaa.

ESM arkisto

Kulujen kasvu sekä verotulojen ja valtionosuuksien pieneminen heikensivät kuntien taloutta viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Samalla kuntien velkaantuminen jatkui.

Tiedot käyvät selville kuntataloustilaston ennakollisista tilinpäätöstiedoista, joita varten kerättiin tietoja Suomen kaikilta 311 kunnalta ja 140 kuntayhtymältä.

Merkillepantavaa on, että kuntien taloustilanne eriytyy voimakkaasti.

Kuntaliiton mukaan muun muassa Helsinki, Espoo, Vantaa tekivät viime vuonna hyvää tulosta, mutta moni muu iso kaupunki, kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen.

Näiden ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.

Keskimäärin kuntatalous on alavireinen.

Tilastokeskuksen mukaan kuntien yhteenlasketut toimintakulut kasvoivat yhteensä 1,2 miljardia euroa 37,1 miljardiin euroon.

Toimintakulujen kasvuun vaikutti etenkin palvelujen ostojen kasvu 1,0 miljardilla eurolla. Henkilöstökulut kasvoivat yhteensä 134 miljoonaa euroa.

Toimintatuotot kasvoivat 345 miljoonaa euroa ja niitä karttui kunnille kaikkiaan 7,5 miljardia euroa. Tuloja kertyi etenkin myyntituotoista.

Kuntien verotulot vähenivät ennakkotietojen mukaan 118 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia edellisvuodesta.

Valtionosuuksien määrä pieneni yhteensä 45 miljoonaa.

Talouden keskeinen mittari, eli kuntien vuosikate heikkeni 1,2 miljardia euroa. Vuosikate oli yhteenlaskettuna 2,1 miljardia euroa.

Ennakkotietojen perusteella vuosikate oli negatiivinen 45 kunnalla, kun edellisenä vuonna negatiivisen vuosikatteen kuntia oli neljä.

Kuntien nettoinvestoinnit olivat yhteensä 2,8 miljardia. Se on 411 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Kuntien lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 601 miljoonaa euroa ja oli yhteensä 16,8 miljardia euroa. Asukasta kohden kuntien lainamäärä oli 3 039 euroa.

Myös kuntayhtymien vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 83 miljoonaa ja oli yhteensä 591 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 3,9 miljardiin euroon, mikä tarkoitti 12 prosentin kokonaiskasvua.

Kuntakonsernien vuosikate heikkeni vuotta aiemmasta 1,2 miljardia euroa ja oli yhteensä 4,8 miljardia euroa. Negatiivisen vuosikatteen kuntakonserneja oli 13, kun edellisvuonna niitä ei ollut yhtään.

Kuntakonsernien lainat asukasta kohden olivat 6 537 euroa.

Vuosikate on keskeinen mittari kuntataloudessa.

Kyse on siitä summasta, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin.

Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat