Puheenaihe

Häpeällinen ilmiö paljastuu yhä useammin suomalaisten kodeista – "Oma lapsi vie eläkerahat"

Arkisto/Johanna Erjonsalo

Jopa joka neljäs 60 vuotta täyttänyt suomalainen on jollain tasolla kokenut läheisväkivaltaa. Tämä merkitsee sitä, että Suomessa noin 1,2 miljoonaa henkeä saa pelätä omien omaistensa tai läheistensä fyysistä, psyykkistä, hengellistä tai taloudellista väkivaltaa.

Vanhuksia pelotellaan hylkäämisellä ja väkivallalla, jos he eivät suostu luovuttamaan omaisuuttaan. Heitä painostetaan myös vetoamalla vanhempien ikuiseen velvollisuuteen auttaa lapsiaan.

Ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan erityispiirteet eroavat jossain määrin nuorempiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta, vaikka väkivalta ilmiönä eli vallan väärinkäyttönä on sama kaikkien aikuisten kohdalla. 

– Konkreettisimmillaan se on sitä, että oma lapsi voi viedä vanhukselta osakkeet, asunnon ja eläkerahat ja käyttää ne omiin tarpeisiinsa, kertoo Naisten Linjan sosiaalityöntekijä Sonja Tihveräinen.

– Väkivaltaa on usein vallankäyttöä, jolloin ikääntynyttä äitiä tai isää voidaan kiristää tai jättää hoidotta, jos hän ei alistu väkivaltaisen omaisensa tahtoon.

Väkivallan uhriksi joutunut ikäihminen kokee tavallisesti suurta häpeää. Äärimmäisen harva vanhus haluaa tai kykenee itse kertomaan omasta tilanteestaan.

– Kun oma lapsi hakkaa tai huijaa eläkerahat esimerkiksi huumeisiin, silloin häpeäntunne on valtava, muistuttaa Suvanto ry:n vertaistuesta vastaava suunnittelija Päivi Helakallio.

– Tämä on selkeästi piilorikollisuutta, jota on vaikea tuoda esiin. Moni vanhus ei suin surminkaan halua avautua ongelmasta – ja siksi siihen puuttuminen on niin vaikeaa.

Suvanto on turvallisen vanhuuden puolesta työskentelevä yhdistys, joka järjestää erilaisia tuki- ja vertaisryhmiä väkivaltaa kokeneille ikäihmisille. 

Vertaisryhmissäkin väkivallan kokemuksista saattaa olla hankala avautua.

– Kun vanhus aloittaa tällaisessa ryhmässä, kestää keskimäärin kaksi ja puoli vuotta siihen, kun hän alkaa ottaa omaa tilannetta haltuunsa. Niin kipeitä nämä asiat Suomessa ovat. 

Ikääntymisen seurauksena esimerkiksi fyysinen toimintakyky heikkenee, mikä altistaa riippuvuudelle toisesta ihmisestä ja sen myötä kaltoinkohtelun ja väkivallan esiintymisen riski kasvaa. 

Muita altistavia tekijöitä väkivallalle ovat ikääntyneen sosiaalisen elinpiirin kapeutuminen ja yksinäisyys. 

– Väkivalta ei ole koskaan kokijan syytä. Väkivaltaa kohtaava ikääntynyt on kaiken avun ja tuen arvoinen, muistuttaa Sonja Tihveräinen.

Naisten Linja ja Suvanto kokeilevat jo kuluvalla viikolla uutta tukimuotoa, jonka toivotaan helpottavan ikääntyneiden kokeman läheisväkivallan käsittelyä.

Kyseessä on väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneille ikääntyneille ja heidän läheisilleen avattava erityinen chat-palvelu. 

Mahdollisuus chat-kysymyksiin ja keskusteluun järjestetään kahtena seuraavana perjantaina eli 10. ja 17. toukokuuta kello 12–16 osoitteessa: https://www.naistenlinja.fi/palvelut/chat/

Järjestöt haluavat tarjota ikääntyneille mahdollisimman matalan kynnyksen palvelun ottaa yhteyttä väkivaltatyön ammattilaisiin. 

– Chat voi olla helpompi tapa sanoittaa väkivaltakokemuksia, sillä keskustelut ovat luottamuksellisia ja nimettömiä. Chatissa ei tarvitse kertoa myöskään paikkakuntaa tai mitään muutakaan itsestä, mitä ei halua, rohkaisee Sonja Tihveräinen.

Lisäksi chat tarjoaa mahdollisuuden ottaa yhteyttä mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat