Ruoka

Tähteistä saa hyvää ruokaa, eikä maukkaan arkiruoan tarvitse olla esteettistä

Teerijoen perheessä syödään joka päivä kaksi lämmintä ateriaa. Molemmat aikuiset työskentelevät kotona, ja poikalapsi asettaa hänkin ovat vaatimuksensa arkikokkailuun. Kirjailija korostaa olevansa pikemmin arkiruoan tuntija kuin gourmetkokki. - Nautin ruoanlaitosta, kun ruokaa saa valmistaa rauhassa.

Jussi Virkkumaa

Elina Teerijoki uskoo, että tähteistä valmistettu ruoka on ekologisesti ja aikapoliittisesti arvokas juttu.

– Olisi fiksua ajatella myös ekologisuutta. Syömättä jääneen ruoan ilmastovaikutus on valtava, tähderuoasta kirjan kirjoittanut Elina Teerijoki huomauttaa.

Kirjailija kummastelee, miksi niin paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin. Ruoan hintaankin voi Teerijoen mukaan vaikuttaa syömällä kaiken, minkä ostaa.

Hänen kokemuksensa mukaan on helpompaa oppia käyttämään tähteet uudelleen kuin oppia valmistamaan omalle porukalle sopiva määrä ruokaa.

Erityisesti työläiden ruokien teossa säästää aikaa. Hernekeittoa ei esimerkiksi kannata valmistaa vain kahta annosta, vaan muutama litra.

– Ruokaan saa vaihtelua, kun sen maustaa eri tavalla. Samaankaan ruokaan ei näin kyllästy.

 

Suuremmista päivällisannoksista saa kätevästi seuraavan päivän lounaseväät. Keitetyt vihannekset ja kalantähteet ovat oivia raaka-aineita ruokaisiin salaatteihin.

Teerijoki haluaa nostaa esille eri satokausien raaka-aineiden ja varsinkin ylituotannosta kärsivien ainesten käytön. Lasitölkkisäilykkeiden liemien hyödyntäminen on yksi perheen parhaimmista oivalluksista.

– Aurinkokuivattujen tomaattien ja sillien lientä ei kannata kipata pois. Tomaatinlientä voi hyödyntää uunipastan seassa tai salaattikastikkeena ja sillilientä kiusauksissa.

Keittokirjailija ei ole hurahtanut trendidieetteihin. Ainoastaan sokeria ja vaaleata viljaa ei perheen aterioilla juuri käytetä. Siksi leipominenkin on jäänyt vähemmälle.

Hyvä pyrkimys on käyttää kasviksia ja ostaa luomua aina, kun siihen on mahdollisuus.

– Poika pitää lihasta, joten siitä emme voi täysin luopua. Luomu valtaa kauppoja. Lihan saatavuus on parantunut huomattavasti. Luomumaitoa saa jo lähes joka kaupasta.

 

Teerijoki viihtyy toreilla, kauppahalleissa ja pikkuputiikeissa, mutta myöntää käytännön pakosta hyödyntävänsä myös lähi-Siwan palveluksia.

Hän luonnehtii itseään uteliaaksi ruoanlaittajaksi, joka mielellään käyttää uusia, eksoottisiakin raaka-aineita.

– Olin ronkeli lapsi, joka innostui koulun köksäntunneilla kokkaamaan. Opiskeluaikana oli myös palkitsevaa, kun onnistui kokkaamaan vähäisillä rahoilla.

Vuosien varrella kirjailija keräsi sekä omia oivalluksiaan että eri henkilöiltä saamiaan reseptejä ja kokosi niistä kirjan.

– Perunamuussipohjaiset laatikot ja muut pöperöt ovat maukkaita arkiruokia, mutta esteettisesti ne eivät ole näyttäviä, hän huomauttaa.

Jos Pieni talkkunakirja on tuttu, mainittakoon, että kirja on Teerijoen ja hänen miehensä Juri Nummelinin käsialaa.

– Mieheni oli innostunut talkkunasta ja ajatuksesta, miten talkkunan voi tuoda nykyaikaan. Talkkunasta kun velloo kovin pappamaisia mielikuvia, Teerijoki naurahtaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Ruoka

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat