Paikalliset

Pakina: Lisää vetovoimaa järvistä

Tampereen kaupunki kasvaa 3000–3500 hengellä vuodessa. Vuonna 2040 on mahdollista, että asukasmäärä on jopa 300 000 asukasta. Myös ympäristökuntien odotetaan kasvavan, mutta suhteellisesti ottaen hitaammin. Vetovoimaisuutta edistävät monet hankkeet. Kulttuuritapahtumat, liikuntamahdollisuudet, kansiareena, raitiotie, koulutustarjonta, museot ja muut luovat edellytyksiä tälle kasvulle.

Onko tässä kaikki? Vai voimmeko vielä tehdä jotakin viihtyvyyden eteen? Yhtenä vetovoimatekijänä on viime aikoina nostettu esiin järvimatkailun hyödyntäminen paitsi tamperelaisille itselleen, myös täällä vieraileville turisteille. Kehitysvaihe on siltä osin täysin lapsenkengissä. Satamat ovat matkailun kannalta täysin hyödyntämättä, koska ei ole saatu aikaiseksi tukikohtia Näsijärven lähialueelle.

Aitolahdella on Rustholli, joka on täysin alennustilassa ja ravintolatoimintaa ei olla saatu saman tasoiseksi, kuin mitä se 1990-luvun lopulla oli. Luulisi asian olevan sen omistavalle yrittäjäjärjestölle kunnia-asia.

Nyt kun seurakunnat ostivat Diabeteskeskuksen, toivoa sopii, että se tulee olemaan piristysruiske järvimatkailun kannalta. Samalla rannalla, sen tuntumassa olevat Ensilä ja Pättiniemen leirikeskus saavat tästä toiminnalleen myös oman piristysruiskeensa.

Suomen pisimmän, yli 10 kilometrin pitkän sisämaavuonon, luonnonkauniin Paarlahden suulla oleva Kämmenniemen taajama kaipaa kehittyäkseen kunnolliset mahdollisuudet vierasveneilijöille. Samalla se virkistäisi itse Kämmenniemeä, joka nykytilassaan on kuin neutronipommin jäljiltä. Vanhanaikainen alue, vailla kehittämisen ideaa.

Samaa kehittämisen ideaa odotetaan Maisansaloon, joka on vuosia odottanut parantumisen pulpahtamista. Tällä erää siellä on valmiina toimiva satama vierasvenepaikkoineen. Myös karavaanarit ovat lähituntumassa, mutta se on verraten suljettu yhteisö, joka ei taida ihmeemmin vaikuttaa muuhun Maisansalon toimintaan.

Eteläisen Näsijärven vaikuttavia paikkoja ovat Tampereen puolella mm neitseelinen Pallosaari, jonka hyötykäyttöä on mahdollista selvästikin lisätä. Etäisyys Mustastalahdesta on vain noin 9 kilometriä. Myös Peronsaaren palauttaminen samansuuntaiseen käyttöön, kuin se on joskus ollut, olisi suotavaa. Etäisyyskin on vielä inhimillinen. Vain noin 13 kilometriä.

Summa summarum: Järvimatkailun kehittäminen on hyvin hajallaan toimivien eri organisaatioiden käsissä, joiden yhdistämistä on saatava suunnattua keskitettyyn muotoon. Ja jos vielä kaikessa rakentamisessa voimme ottaa huomioon kestävän kehityksen panostamalla kaikissa toiminnoissa erityisesti rantarakentamisessa puutalorakentamiseen ja sen kehittämiseen!

Kukkopoika,nääs

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat