Paikalliset

Ylöjärveä juhlitaan valotaidefestivaalilla – Tällaisia teoksia on luvassa

Myös kaupungintalo juhlavalaistaan.

Joonas Alanne

Ylöjärvi juhlistaa 150-vuotisjuhlavuottaan Loiste-valotaidefestivaalilla.

Teokset käsittelevät pinnalle nousseita globaaleja teemoja sekä tulevaisuudennäkymiä kuten digitalisaatiota, ilmastonmuutosta, keinotekoisia olomuotoja sekä tietoverkkoa. Kyseessä on koko perheen tapahtuma.

Valotaideteoksia tulee kävelyreitin varrelle, joka kulkee Räikänpuistosta Kirkkopuiston ja Kirkkotanhuantien leikkipuiston kautta kirjasto Leijalle. Lisäksi kaupungintalo sekä Kurun ja Viljakkalan kirjastot juhlavalaistaan.

Valoteokset ja rakennusten juhlavalaistus ovat nähtävissä 23.-26. tammikuuta päivittäin klo 18-22. Tapahtuman avajaisia vietetään 23. tammikuuta kaupungintalon aukiolla.

Nämä teokset nähdään

Alexander Salvesen (Räikänpuisto): Intiaanikesä

Intiaanikesä tuo lämmön ja valon keskelle kaamosta. Se on immersiivinen teos, eli yleisö saa vapaasti astua sen sisään. Teos kommentoi meidän jokaisen tarvetta valolle ja lämmölle mutta myös sitä, millä hinnalla me ihmiset muutamme maapallon ilmastoa. Kesä 2018 oli ennätyksellisen kuuma ympäri maapalloa ja uhkaavan ilmastokatastrofin seurauksena nämä sään ääri-ilmiöt ovat vasta alkua. Teos kysyy, voiko kesää luoda keinotekoisesti keskelle talvea ja saako niin tehdä?

Wilma Kurumaa (Kaupungintalon seinä): Digital Human

Teos käsittelee robotismin ja tekoälyn merkitystä ihmiskunnalle. Se on utopistinen kuvaus tulevaisuuden hetkestä, jolloin ihmisen on omaksuttava keinotekoinen olomuoto selviytyäkseen omien valintojensa seurauksista. Tarkoituksena on tarkastella ihmisen digitalisoitumista uutena mahdollisuutena ja evoluution seuraavana vaiheena sekä kyseenalaistaa perinteisiä ihmisyyden määritelmiä.

Nadja Räikkä (Kirkkopuisto): Aphantasia

Aphantasia kuvaa mielen sokeutta, mielikuvaa jota ei ole ihmiselle olemassa tai jota ei pysty tavoittamaan. Teos piirtää ‘mielikuvituksettoman’ mielen näkyviin.

Sen olemuksesta voi löytää vuoropuhelua materian ja mielikuvan sekä näkyvän ja näkymättömän välillä. Teos leikittelee myös ajatuksella, voiko olematonta väriä kuvitella. Ytimessä on mielen valo ja pimeys. Se että välillä näkee kaiken ja välillä ei mitään.

Jere Suontausta (Kirkkotanhuantien leikkikenttä): Peilipöllö

Peilipöllö (Bubo speculus) on fiktiivis-dystooppinen lintulaji, jota tavataan erityisesti Pirkanmaalla. Sen uskotaan olevan pöllölintujen heimon viimeinen edustaja.

Peilipöllön tunnusmerkkejä ovat suurten keltahehkuisten silmien lisäksi romuluinen, kierrätysmateriaaleista koostuva ulkokuori, joka paitsi toimii suojana valosaasteen keskellä heijastelee myös valintojamme ympäristön suhteen. Omintakeisen ulkomuodon arvellaan muovautuneen pöllölintujen kehittyessä yöeläimistä kokopäiväsuorittajiksi.

Lajityypillistä käyttäytymistä on muun muassa mulkoilu ja puistikoissa jököttäminen. Peilipöllön ääntely on surumielistä huhuilua, jossa voi kuulla kaikuja lopullisesta vieraantumisesta.

Marko Vierimaa (kirjasto Leija): Tietoverkko

Valoteoksen värin, liikkeen ja muodon kollaasi symbolisoi tietoverkon liikehdintää ja laajuutta. Tieto muuttaa muotoa, paljastuu ja piiloutuu katsojan silmien edessä. Miltä kokonaisuus vaikuttaa ulkoapäin tarkasteltuna?

Vierailija jättää kuvionsa tietoverkkoon joka puolestaan seuraa häntä. Toteutuuko verkon ajatus tasapuolisena tiedonlähteenä ja ihmisten yhdistäjänä?

Lähde: Ylöjärven kaupunki

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat