Paikalliset

Vapriikki julkisti ohjelmaansa vuodelle 2019 – Se näyttää tältä

Vapriikki julkisti ohjelmaansa vuodelle 2019.

Sonja Sivonen

Museokeskus Vapriikki aloittaa vuoden 2019 pureutumalla vampyyrimyyttiin. 15.2. avautuva Dracula - Vampyyrit Vapriikissa kysyy, mikä vampyyreissa viehättää? Kesäkuussa avautuu näyttely tamperelaisesta teatterihistoriasta ja marraskuussa esille tulee antiikin elämää Ostian muinaisesta satamakaupungista.

Vampyyrikirjoja, -elokuvia ja tv-sarjoja ilmestyy kiihtyvään tahtiin. Fantasia kiinnostaa sekä nuoria roolipelaajia että romantiikannälkäisiä varttuneempia kuluttajia. Siksi Vapriikki päätti ottaa selvää, mikä vampyyreissä oikein kiehtoo.

Dracula – vampyyrit Vapriikissa -näyttely selvittää verenimijöihin liittyvää taikauskoa, mistä ne tulevat, miten elävät kuolleet voi tunnistaa ja kuinka niiltä voi suojautua. Sekin paljastuu, mitä yhteistä oli 1400-luvun Valakian hirmuhallitsija Vlad Seivästäjällä ja kreivi Draculalla. Näyttely esittelee vampyyreitä kansanuskomuksissa, elokuvissa, kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa.

Vampyyreihin on uskottu ympäri maailman. Paikoin vampyyripelko oli totisinta totta vielä 1900-luvun alussa, erityisesti Balkanilla ja Euroopan itäisimmissä kolkissa. Kansanperinteen vampyyri oli oppimaton maalainen, pulska, punakka ja parrakas miekkonen, joka nousi haudastaan piinaamaan läheisiään. Hänellä on hyvin vähän yhteistä populaarikulttuurin luoman, verta janoavan, torahampaisen, viittaan verhoutuneen ja auringonvaloa karttavan kalpean hahmon kanssa.

Kreivi Draculan, monien nyky-vampyyrien esi-isän, loi Bram Stoker romaanissaan Dracula (1897). Kirja nousi huikeaan menestykseen 1920–30 luvulla eri teatterisovitusten ja elokuvien siivittämänä. Valkokankaalla kirjan tunteettomasta hirviöstä kehkeytyi vähitellen romanttista ja menetettyä rakkautta etsivä, tukahdetun eroottinen hahmo.

Yhdysvalloissa syntyi 1970-luvulla nuorille aikuisille suunnattu, romanttinen ja eroottissävyinen vampyyrifiktio, mikä on tuonut verenimijöille joukoittain uusia varttuneempiakin ystäviä. Vampyyrien suosiolle ei näy loppua.

Dracula – vampyyrit Vapriikissa -näyttelyn esineistö on koottu useista eurooppalaisista ja amerikkalaisista museoista ja yksityiskokoelmista. Niistä mainittakoon Bram Stoker Estate, josta näyttelyyn tulee Dracula-romaanin ensipainokset, Stokerin käyttämää lähdeaineistoa ja hänen henkilökohtaisia muistiinpanojaan.

Kunsthistorisches Museumista Wienistä näytteille saadaan joukko Vlad Seivästäjän vaiheisiin liittyviä loisteliaita esineitä. Useat keräilijät ja museot ovat lainanneet näyttelyyn harvinaista vampyyrielokuvissa käytettyä rekvisiittaa.

38. kerran järjestetyn Vuoden Luontokuva -kilpailun tulokset julkistettiin 20. lokakuuta. Vuoden Luontokuvaksi valittiin seinäjokelaisen Taru Rantalan kesäillan tunnelmaa huokuva kuva kissankellosta, ”Iltakello”. Kaikki kilpailun sarjavoittajat nähdään Vapriikin Galleriassa 2019 jo helmikuussa. Näyttely liittyy Luonnontieteellisen museon näyttelytoimintaan Vapriikissa.

Vapriikissa ensi kesäkuussa avautuvassa näyttelyssä kurkistetaan Tampereen teatterihistoriaan, josta ei tunteita, taisteluita ja tarinoita puutu. Näyttely nostaa esiin kohtauksia perinteikkään teatterikaupungin estradeilta. Keskiössä ovat rakastetut näytelmät Hamletista West Side Storyyn, näyttämöiden tähdet ja jo unohtuneet diivat.

Näyttelyssä nähdään runsaasti Tampereen museoiden kuva-arkiston teatterivalokuvien aarteita. Kuvamateriaalia ja esineistöä lainataan myös muun muassa tamperelaisilta teattereilta, Teatterimuseosta Helsingistä ja Työväenmuseo Werstaalta. Esineistö, kuten teatteripuvut, pukuluonnokset ja lavastepienoismallit elävöittävät näyttelyä, mutta tuovat esille myös näyttämön takaisen työn.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat