Puheenaihe

Satoja suomalaisia katoaa joka vuosi – Näissä tilanteissa poliisi aloittaa etsinnät heti

Poliisi pyytää lisätietoja kadonneista somessa todella harkiten. Kuvituskuva.

Suomessa uutisoidaan tasaisin väliajoin kadonneista muistisairaista. Selvitimme, kuinka paljon ihmisiä katoaa ja minkälainen on tyypillinen tapaus.

Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Mika Ihaksisen mukaan virallisia tilastoja kadonneiden lukumäärästä ei ole, mutta hän arvioi kadonneiden määrän olevan 350–400 henkeä vuodessa.

– Niissä lukemissa liikutaan. Kesäaikaan tulee varsinkin lyhytaikaisia katoamisia, Ihaksinen kertoo.

Lyhytaikaisilla katoamisilla Ihaksinen sanoo tarkoittavansa esimerkiksi reppureissaavaa sukulaista tai tuttavaa, johon ei muutamaan päivään saada yhteyttä.

– Jos kyseessä on terve aikuinen ihminen, tällaisissa tapauksissa ei ole kyse varsinaisesta katoamisesta. Vaikka henkilöön ei saataisi vuorokauteen yhteyttä, se ei silti aiheuta aktiivisia etsintätoimia, Ihaksinen sanoo.

Katoamistapauksissa Ihaksisen mukaan merkittävintä on aina ihmisen ikä ja terveydentila.

– Jos minä en nyt muutamaan tuntiin olisi tavoitettavissa, ei voida vielä puhua katoamisesta. Tilanne on ihan toinen, jos puhutaan lapsesta tai henkilöstä, jolla on ollut itsetuhoisia aikeita, Ihaksinen selittää.

Yksi yleisistä katoamistapauksista on esimerkiksi muistisairaan katoaminen, mitä Ihaksisen mukaan tapahtuu ainakin kuukausittain.

– Tällaiset henkilöt ovat usein iäkkäitä ja he liikkuvat jalkaisin, joten he myös yleensä löytyvät läheltä katoamispaikkaa.

Vaikka etsintäalue ei olisi suuri, voi etsintä viedä silti yllättävänkin paljon aikaa.

– Jos henkilö saa metsässä sairaskohtauksen tai jää jostain muusta syystä keskelle metsää, voi etsiminen kestää kauankin.

Poliisi käyttää apunaan etsinnässä vapaaehtoista pelastuspalvelua ja puolustusvoimia. Maastoetsintöjä saatetaan tehdä ilmateitse ja käyttää apuna lämpökameroita.

Jos henkilö ei kuitenkaan etsinnöistä huolimatta löydy, Ihaksinen sanoo, että etsintäkuulutus on silti voimassa vuosienkin päästä. Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen vaatii erillistä hakemusta.

– Poliisi kerää kadonneen henkilön tuntomerkit, jotta voi verrata niitä myöhemmin mahdollisesti löydettäviin vainajiin. Yleensä kadonneen henkilön kuolleeksi julistamiseen kuluu vuosia. Senkin jälkeen etsintäkuulutus pysyy voimassa, jotta kadonneiden tietoja voidaan aina verrata, jos vainajia löytyy, Ihaksinen kertoo.

Ihaksinen toteaa myös, että tilanne on tietenkin eri, jos henkilö on kadonnut esimerkiksi suuronnettomuudessa, jossa on paljon kuolleita. Tällöin kuolleeksi julistaminen voi tapahtua nopeastikin.

Nykyaikana moni käyttää sosiaalista mediaa oma-aloitteisesti apuna kadonneen henkilön etsinnässä. Helsingin poliisin rikosylikomisario Jari Koski toteaa, että somen mahti ei ole itsestäänselvä.

– Joskus saatamme some-ilmoitusten takia saada hirveän paljon turhiakin yhteydenottoja, Koski toteaa.

– Toisaalta joskus vinkit ohjaavat etsinnät oikeaan suuntaan, jos kadonnut on vaikka lähtenyt maasta. Silloinkin some-ilmoituksesta voi olla hyötyä, jos etsittävä itse ei tiedä olevansa kadonnut, vaan on vain halunnut olla rauhassa. Tällöin hän osaa itse ilmoittautua, että ei tarvitse etsiä, Koski jatkaa.

Kosken mukaan poliisi pyytää virallisesti lisätietoja kadonneista sosiaalisessa mediassa todella harkiten.

– Käymme jokaisen tapauksen aina huolellisesti läpi ja keskustelemme kadonneen läheisten kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat