Kulttuuri

Suomalaiset lukevat Aku Ankkaa kolme kertaa enemmän kuin jenkit Teräsmiestä

Suomen Sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisalo ei usko, että sarjakuvat ovat pelkkää kaupallista hapatusta. - Suomessa sarjakuvilla on vielä vaikea tienata. Elantonsa sarjakuvista saa tällä hetkellä pieni osa piirtäjistä. Suurin osa tekee piirtämisen ohella toista työtä.

Heli Koivuniemi

Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja Otto Sinisalo uskoo suomalaisen sarjakuvan tulevaisuuteen.

Tilastojen mukaan Suomessa riittää innokkaita sarjakuvien lukijoita.

– Suomessa luetaan jo Aku Ankkaa kolme kertaa enemmän kuin Amerikassa Teräsmiestä.

Avustusrahan määrä on sinnikkään lobbaamisen ansiosta kasvanut.

– Raha ei ole laiskistuttanut meitä, päinvastoin.Suurin osa toiminnasta pyörii edelleen vapaaehtoisvoimalla. Joten toimintamme kasvaa koko ajan nopeammin kuin avustukset.

Määrätietoisen puheenjohtajan katse suuntaa eteenpäin. Hän tekee hartiavoimin töitä, että yleiset asenteet ja arvostus alaa kohtaan muuttuisivat.

– Arvostus on muutamassa vuodessa noussut. Ja paljon on tapahtunut siitä, kun 70-luvun alussa vielä keskusteltiin sarjakuvien haitallisuudesta, niiden kieltämisestä ja jopa haittaveron asettamisesta.

Nyt sarjakuvia luetaan jo eri otteella. Sinisalo myöntää, että lukutaito kehittyy.

– Sarjakuvat eivät ole pelkästään viihdettä. Mitä nuorempi lukija on, sitä epätodennäköisemmin hän pitää sarjakuvia enää pelkkänä viihteenä. Parhaimmillaan ne ovat luokiteltavissa täysin korkeatasoiseksi taiteeksi.

Taitavasti toteutettu sarjakuva toimii hänen mukaansa tarpeen tullen yhteiskunnallisena kannanottona.

Esimerkkinä Sinisalo mainitsee Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet, joka nostaa esille marokkolaisten siirtolaisten ongelmat Euroopassa.

Pröystäilemään piirtäjät eivät tuloillaan pääse.

– Vaikka sarjakuvia pidetään kaupallisena hapatuksena, maksamisen kulttuuri puuttuu Suomesta. Elantoa on vaikea hankkia pelkällä piirtämisellä.

Sinisalo ihmettelee, miksi kuvaa ei nähdä rahanarvoisena, vaikka maailma muuttuu yhä visuaalisemmaksi.

Markkinoinnin ja viestinnän parissa visuaalisuus nähdään voimavarana. Sarjakuvat ovat nousseet suosituksi vaikuttamiskeinoksi.

– Ne toimivat tehokkaana viestintäkanavana siinä missä radio tai televisio, puheenjohtaja myöntää.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat