Puheenaihe

Suomen Pankki esittelee taideaarteitaan avoimin ovin – Tiesitkö että Aino-triptyykistä on kaksi erilaista versiota?

Suomen Pankin omistuksessa oleva alkuperäinen Aino-triptyykki.

Suomen Pankki

Viikonloppuna on harvinainen mahdollisuus vertailla kahta olemassa olevaa Aino-triptyykkiä. Akseli Gallen-Kallela maalasi taulusta kaksi versiota, joista alkuperäinen on Suomen Pankissa ja toisinto Ateneumissa.

Suomen Pankki avaa ovensa taiteen ystäville neljän päivän ajaksi. Kuvataide, musiikki, kirjallisuus ja elokuva kohtaavat 25.–28. toukokuuta pankin päärakennuksessa ja Rahamuseossa.

Aino-triptyykin ensimmäinen, Pariisissa maalattu versio tuli Suomen Pankin omistukseen mutkan kautta. Professori Edvard Neovius osti suuren maalauksen tuoreeltaan sen tultua näytteille Suomeen.

Neovius kuitenkin muutti Kööpenhaminaan, ja triptyykki seurasi mukana. Maalaus ilmaantui myyntiin toisen kerran Neoviuksen tyttären kuolinpesän huutokaupassa 1950.

Vakuutusyhtiö Pohjolan silloinen toimitusjohtaja Tauno Angervo halusi triptyykin yhtiönsä tiloihin ja pyysi Suomen Pankilta lupaa käyttää valuuttatiliä taidehankintaan. Lupa myönnettiin, mutta maalaus kiinnosti myös keskuspankin pääjohtajaa Sakari Tuomiojaa. Hän esitti, että Ainolle löytyisi parempi paikka Suomen Pankin johtokunnan ruokasalista.

Ehdotuksen perustelu kuulostaa haetulta, sillä Tuomiojan mukaan pienelle joukolle tarkoitettu ruokasali olisi julkisempi ja edustavampi paikka kuin Pohjolan tilat. Angervo suostui Tuomiojan ehdotukseen luultavasti diplomaattisista syistä. Pankki osti teoksen, ja se on nykyisin esillä pankin Kuparikanta-salissa.

Taitelija pelkäsi ensimmäistä maalausta Pariisissa tehdessä, että koko työstä tulisi ”pannukakku”, Suomen Pankki kertoo sivuillaan kansakunnanomaisuutta.fi Kalliit pariisilaismallit eivät näyttäneet suomalaisilta ”Ainoilta”, ja suomalainen luontokin oli pääasiassa taiteilijan muistin ja luonnosten varassa. Kuivatut ahvenen nahat sentään toimivat naturalistisena yhteytenä kotimaahan. Ne hän oli ottanut mukaansa Pariisiin.

Suomen senaatti päätti taulusta innostuneena tilata siitä toisinnon Ateneumiin, mistä taiteilija ilahtui: hänelle tarjoutui mahdollisuus parantaa edellisestä. Gallen-Kallela sai Wikipedian mukaan innoitusta Mary-vaimonsa kanssa häämatkalla Kainuussa. Suurin osa luonnoksista syntyi siellä. Luonnosten ohella on säilynyt pino valokuvia, joissa Ainon mallina toiminut Gallen-Kallelan vaimo Mary juoksentelee rantavedessä ja pärskyttää vettä.

Kun Gallen-Kallela palasi Helsinkiin, Mary sai esittää myös Väinämöistä: hän pukeutui partaan, puki ylleen Väinämöisen vaatteet ja seisoskeli kärsivällisesti pusikossa, kun taiteilija teki työtään.

Maryn ompelemia ovat lisäksi kaikkien maalauksessa nähtävien vaatteiden mallit. Teoksen laitimmaisissa kuvissa Ainon ranteessa näkyy rannerengas, jonka Gallen-Kallela oli antanut vaimolleen huomenlahjaksi.

Avoimissa ovissa esitellään Suomen Pankin uusimmista taidehankinnoista mm. Ville Anderssonin, Paul Gustafssonin, Kristian Krokforsin ja Anna Retulaisen töitä sekä poimintoja lähes 1 200 taideteosta sisältävästä kokoelmasta.

Tarjolla on myös esimerkiksi pianokonserttoja kolmesti päivässä. Lisäksi vieraat voivat seurata Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijoiden lyhyitä esitelmiä taloudesta sekä Suomen Pankin päärakennuksesta ja historiasta.

– Ensimmäistä kertaa tarjoamme näin monipuolisen kattauksen kulttuuria Suomen Pankissa, pääjohtaja Erkki Liikanen toteaa.

Avoimet ovet Suomen Pankin päärakennuksessa (Snellmaninaukio, Helsinki) ja Suomen Pankin rahamuseossa (Snellmaninkatu 2). pe 25.5. klo 14–20, la ja su 11–17 sekä ma klo 14–20.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat