Paikalliset

Päärata pääsemässä isoille EU-rahoille

LIIKENNE EU-komissio antaa pian esityksen seitsemän vuoden budjettiraamista, johon sisältyy Tampereenkin kannalta tärkeä tieto.

EU:n liikenne- ja matkailuvaliokunnassa olevan Merja Kyllönen mukaan komission toukokuun alun esitys tuonee Tampereellekin hyviä uutisia.

Petteri Mäkinen

Suomen päärata Helsingistä Tampereen kautta Tornioon on nousemassa Euroopan liikenteen ydinverkkokäytävään.

Mukaan ydinliikenneverkkokäytävään pääseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että parannusinvestoinneille on huomattavasti helpompi saada Verkkojen Eurooppa -rahoitusta, josta jaetaan avokätisimmät avustukset merkittäville ydinverkkokäytävien liikennehankkeille.

Euroopan komissio tekee toukokuun alussa ehdotuksensa EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Päätös ydinliikenneverkon kasvattamisesta on osa kehystä.

EU:n liikenne- ja matkailuvaliokunnassa oleva Merja Kyllönen (vas./GUE/NGL) uskoo vahvasti, että pääradan lisääminen Helsingistä Tornioon osaksi ydinverkkokäytävää on komission ehdotuksessa.

– Odotusarvo on suuri. Etukäteen on vannotettu, että isoja laajennuksia ei pystytä tekemään, mutta pääradalle on hyvät perustelut. Pohjoinen ulottuvuus on tärkeä asia ja tämä avaisi kuljetusreittiä koillisväylälle. Pääradan parantaminen nivoutuu myös Rail Balticaan.

Vaikka EU-parlamentti pääradan korkeamman statuksen siunaisikin, täytyy rahoitus kuitenkin hakea erikseen. Liikennehankkeet saavat rahoituksesta keskimäärin 10–50 prosenttia.

– Kaikki riippuu siitä, kuinka hyvin hakemukset onnistutaan nivomaan budjettikauden tavoitteiden kanssa. Niitä voivat olla muun muassa ympäristö, työllistäminen tai valtioiden välinen yhteys, sanoo Kyllönen.

Valiokunnan varajäsenen Henna Virkkusen (kok./EPP) mukaan Euroopan tärkeimpien rataverkkoyhteyksien loppuminen Suomen etelärannikolle on näyttänyt kartalla erikoiselta.

– On henkisesti tärkeää osoittaa, että Suomi ei lopu Etelä-Suomeen. Meillä on merkittäviä logistisia tarpeita koko maassa. Uskon, että tämä saa vahvan tuen myös jatkokäsittelyssä.

Tähän mennessä Suomeen on ulottunut vain kaksi ydinverkkokäytävää. Skandinavia–Välimeri- ja Pohjanmeri–Itämeri-käytävät kulkevat Naantalista ja Helsingistä itärajalle.

Päärata on tähänkin mennessä kuulunut Euroopan liikenteen ydinverkkoon, mutta vasta osaksi ydinliikenneverkkokäytävää nouseminen avaa sille mahdollisuuden suurimpiin avustuksiin.

Tampereen ja Pirkanmaan EU-yhteysjohtajan Hannele Räikkösen mukaan pääradan saaminen osaksi liikenteen ydinverkkokäytävää on ollut Pirkanmaan tärkeimpiä edunvalvontatehtäviä.

– Tämän eteen on ponnisteltu jo vuosia. Saavutettavuus on Tampereelle ja koko maakunnalle erittäin tärkeä asia.

Räikkösen mukaan pääradan saaminen komission ehdotukseen on vasta osavoitto. Nyt edunvalvontatyön näkökulmaa pitää muuttaa.

– Budjettiraami vaatii vielä EU-parlamentin hyväksynnän, joten nyt pitää varmistaa, että mepit eivät muuta esitystä. Lisäksi pitää varmistaa, että Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan tulee kunnon rahoitus ja tämä vaatii vielä jumppaamista – myös Suomen kantojen osalta.

Komission esitys julkistetaan 2. toukokuuta ja eri sektorien ohjelmaesitysten pitäisi tulla ulos 29. toukokuuta. Tämän jälkeen esitykset menevät Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäviksi.

– Haaveena saada tämä ulos vielä tällä parlamenttikaudella, mutta realiteetti taitaa olla, että kolmikantaneuvottelut ovat vasta EU-vaalien jälkeen eli silloin päästäisiin alkuun Suomen puheenjohtajakaudella ja sopu pitäisi saada aikaan viimeistään 2020, ynnää Kyllönen.

Verkkojen Euroopan rahoituskauden 2014–2020 liikennealan budjetti on 26,250 miljardia euroa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat