Paikalliset

Päättäjät eivät tunnista kaikkein vanhimpien ihmisten ikäryhmää, väittää professori – Tampereen yliopiston tutkimus tähtää heidän elämänlaatunsa parantamiseen

Geriatrian professori Marja Jylhä kertoo, että tutkimuksella halutaan muuttaa yleistä ajattelua vanhuudesta ja yli 90-vuotiaiden ikäryhmästä.

Riina Haapala

Tampereen yliopiston tutkijat odottavat tällä hetkellä kuumeisesti postia. Ennen pääsiäistä kaikille yli 90-vuotiaille tamperelaisille lähetettiin kirje, jossa on pyyntö vastata tutkimukseen.

Tutkijat toivovat, että kaikki 2530 kirjettä palautuvat takaisin.

– On tärkeää, että kaikki vastaisivat siihen, kertoo gerontologian professori Marja Jylhä.

– Muuten ei saada oikeaa kuvaa. Kenenkään vastausta ei voi korvata toisen vastauksella.

Tervaskannot 90+ -tutkimuksessa kartoitetaan yli 90-vuotiaiden elämäntilannetta ja terveyttä. Tutkimus on Jylhän mukaan ainutlaatuinen mahdollisuus seurata kasvavan ikäryhmän elämän ja terveyden kehittymistä. Kun vielä 1970-luvulla yli 90-vuotiaita oli noin 4 000, nyt sen ikäisiä on Suomessa kymmeniä tuhansia. Kasvu jatkuu edelleen, mikä tuo omat haasteensa.

Jylhä muistuttaa, että yli 90-vuotiaat ovat hyvin moninainen ryhmä.

– On ihmisiä, jotka ajavat pyörällä torille joka aamu ja sitten on sellaisia, jotka tarvitsevat apua ihan kaikessa. Ei voi niputtaa yhteen ryhmään.

Selvä enemmistö yli 90-vuotiaista asuu kotona ja enemmistö kotona asuvista asuu yksin. Naiset asuvat yksin useammin kuin miehet, sillä naiset elävät pidempään.

– Tampereella on ylipäänsä nähtävissä naisvaltaisuus, kun täällä on ollut tekstiilitehtaita, joihin maalaistytöt ovat tulleet töihin, Jylhä sanoo.

Jylhän mukaan ongelmana kuitenkin on, etteivät päättäjät ja poliitikot tunnista yli 90-vuotiaiden ryhmää.

– Näiden ihmisten palvelut ovat olleet julkisen talouden keskeinen säästökohde. Samalla, kun tarve kasvaa, palvelujen saantia heikennetään.

– Olisi vaikea kuvitella, että jos vaikkapa 7-vuotiaiden ryhmä kasvaisi samaa vauhtia, päättäjät säästäisivät kouluista.

Jylhän mukaan tilanne johtuu osittain siitä, että hyvin vanhat ihmiset eivät kykene pitämään puoliaan yhtä hyvin kuin nuoremmat.

– Ikäihmisten määrän kasvulla tarkoitetaan yleensä kaikkia eläkeläisiä. Tätä tavattoman nopeaa, hyvin vanhojen ihmisten määrän kasvua ei oikein ole huomattu. Eläkeikäisten sisäinen ikärakenne muuttuu radikaalisti.

Jylhän mukaan näyttää toisinaan siltä, että hyvin vanhojen ihmisten elämänlaatua ei pidetä yhtä tärkeänä kuin nuorten.

– Suomen kaltaisessa valtiossa se ei ole hyväksyttävää. Pitkä elämä on aina ollut ihmisten tavoite ja Suomi on tehnyt paljon töitä sen eteen, että ihmiset eläisivät pitkään. Kaikki on tähdännyt tähän ja on nurinkurista ettei oteta huomioon oman toiminnan hyvää tulosta, Jylhä huomauttaa.

Jylhän mukaan Tervaskannot-tutkimuksen tarkoituksena on, että vanhojen ihmisten elämä olisi hyvää ja palvelut vastaisivat tarpeeseen.

– Se on tärkeää myös heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Jylhä muistuttaa, että vanhojen ihmisten hyvä elämä ei ole muilta pois.

– Jokainen vanha on ollut lapsi ja jokaisesta lapsesta tulee vanha.

Tervaskannot 90+

Tervaskannot 90+ on kaikkein vanhimpien tamperelaisten elämäntilanteeseen ja terveyteen kohdistuva laaja monivuotinen tutkimushanke.

Tutkimusta on tehty vuoseta 2001 alkaen.

Tänä vuonna postikysely on lähetetty kaikille vuonna 1928 tai sitä aiemmin syntyneille tamperelaisille.

Tutkimuksen tuloksista kerrotaan päätöksentekijöille valtakunnallisesti ja Tampereella.

Tuloksia käytetään myös lääkärien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden koulutuksessa.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat