Paikalliset

Tampere imee naapurien työttömät – "Isossa kaupungissa työttömän on helpompi kadota massaan"

NÄKÖKULMA Tampereen työttömyysaste on vakiintunut selvästi koko maakuntaa korkeammalle. Muutoseen ei ole olemassa aineksia.

Petteri Mäkinen

Helmikuussa Tampereella oli työttömänä 13,3 prosenttia työvoimasta, kun Pirkanmaan vastaava luku oli 10,7.

Synkeimpänä työttömyysvuonna 2016 helmikuussa työttömänä oli Tampereella 18,2 prosenttia ja koko Pirkanmaalla 15,7 prosenttia. Tasan viisi vuotta sitten helmikuussa 2013 prosentit olivat 15,0 ja 12,7.

Tampereen työttömyysprosentti on vakiintunut kaksi prosenttiyksikköä ja rapiat korkeammaksi kuin koko maakunnan.

Pirkanmaan talousveturi on ja pysyy myös maakunnan työttömien kaupunkina, toteaa Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija Juha Salminen.

– Vaikka Tampereella on korkeampi työttömyysprosentti, niin on täällä työtilaisuuksiakin selvästi enemmän. Tampereen vetovoima vetää myös työttömiä.

Salmisen mukaan työttömien muutossa pienemmiltä paikkakunnilta keskuskaupunkeihin näkyy myös sosiaalinen paine.

– Pienissä kyläyhteisöissä, joissa varsinaisten työttömien osuus on monesti muutenkin hyvin pieni, leimaantuu helposti. Isossa kaupungissa on helpompi kadota massaan.

Asumiskuluissa säästäminenkään ei ole Salmisen mukaan syy olla muuttamatta kalliimmalta tuntuvaan keskuskaupunkiin. Lähiöiden perheasuntojen hinnoissa ei ole suuria eroja naapurikuntiin ja vuokra-asuntojen jonot saattavat olla selvästi lyhyempiä.

Opiskelijakaupungin asemakin on työvoimapoliittisesti haastava. Muuttajista valtaosa on työssäkäyviä, mutta opiskelijoiden osuus on hyvin merkittävä.

Ilman työtä valmistuvista valtaosa jää kaupunkiin, mutta heti opintojen jälkeen työllistyvistä muu Suomi ottaa oman osansa.

– Uusimaa on ainoa maakunta, johon on Pirkanmaalta muuttotappio. Se ottaa oman osuutensa valmistuneista ja useimmiten juuri parhaat päältä, kun palkkatasokin on varsinkin pääkaupunkiseudulla korkeampi, kärjistää Salminen.

Opiskelijakaupungissa ilman kesätöitä jääneet opiskelijat näkyvät piikkinä kesäkuukausina.

Koulutuskaupungin maineesta huolimatta tamperelainen työvoima on keskimäärin selvästi vähemmän koulutettua kuin esimerkiksi naapurikuntien.

Salmisen mukaan Tampereen työttömyysprosentti on ollut viimeksi koko maakunnan tasolla 1980-luvun loppupuolella, kun teollisuudessa riitti vähemmän koulutusta ja erikoisosaamista vaativia perustehtäviä.

Ennakointiasiantuntijan mukaan näköpiirissä ei ole sellaista muutosta, joka voisi tuoda Tampereen edes samalle prosenttiluvulle Pirkanmaan kanssa.

Edes hypoteettisesti mahdollinen reitti vaatisi merkittävää muutosta suhtautumisessa palvelujen kuluttamiseen.

– Jos ihmiset alkaisivat käyttää ratkaisevasti enemmän esimerkiksi erilaisia kotipalveluita ja ravintolapalveluita, tämä lisäisi työpaikkojen tarvetta palvelualoilla, josta löytyisi työtä myös matalammin koulutetuille.

Juha Salminen

Pirkanmaan ely-keskuksen ennakointiasiantuntija

tutkinut työmarkkinoita jo neljännesvuosisadan

50-vuotias

asuu Tampereella Koivistonkylän liepeillä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat