Paikalliset

Näin luet salaperäistä uv-indeksiä!

Auringon ultraviolettisäteily on voimakkaimmillaan kesällä kello 10-17. Silloin iho kannattaa suojata, vaikka ei oleskelisikaan suoraan paisteessa.

Silja Tenhunen

UV-varoitus säikäytti lapsiperheet osin turhaan. Säteily kannattaa silti ottaa vakavasti.

Ilmatieteen laitos varoitti kesäkuun lopussa voimakkaasta UV-säteilystä ja tukalasta helteestä. Varoitus säikäytti varsinkin lapsiperheet, sillä UV-säteily on erityisen vaarallista muksuille.

Ilmatieteen laitos kuitenkin muistaa, että varoitukset ovat varotoimenpide, joka tehdään aina, kun UV-arvo ylittää tietyn rajan.

UV-indeksi eli UVI ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksiä voidaan käyttää kertomaan sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.

YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.

UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan.

Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon kolme. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10–17. UVI:n arvo kuusi ja sen ylittävät arvot tarkoittavat voimakasta säteilyä. Kahdeksan ja siitä ylöspäin olevat arvot ovat merkki hyvin voimakkaasta säteilystä.

Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä viiden ja seitsemän välillä. Välimeren maissa säteily on päivällä voimakkaampaa, mutta suojautumisaika on melko sama.

Yli 11:n UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta säteilytehoa, jota saadaan vuoristossa tai päiväntasaajan leveysasteilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan korkein tunnettu UV-indeksin arvo 20 on mitattu Andeilla Pohjois-Argentiinassa.

UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin eli melanosyytteihin. Iho ruskettuu altistuessaan UV-säteilylle.

UV-A ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UV-B saa aikaan ihon pintasolukon lisääntymistä, eli ihon paksunemista ja uuden pigmentin muodostumista iholla.

Rusketus on ihon suojakeino, joka pyrkii vähentämään vahingollisten ultraviolettisäteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin. Iho voi myös palaa, jos säteilyä tulee liikaa.

Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää.

Yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt viime vuosina Suomen ja Skandinavian alueella, erityisesti kevättalvella. Otsonin vähentyminen lisää UV-säteilyä maan pinnalla jonkin verran. Altistuksen lisääntyminen näkyy vasta vuosien kuluttua terveyshaittoina.

Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan säteilyn takia. Ihomelanoomista noin 95 prosenttia voitaisiin Ilmatieteen laitoksen mukaan ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.

Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun iho ei rusketu helposti.

Suomalaisista noin kolmannes kuuluu ihotyyppeihin I–II eli palaa helposti. Suurin osa on ihotyyppiä III, joka kymmenes on ihotyyppiä IV.

Mikä ihmeen indeksi?

UV-indeksi säteilyn voimakkuus

0–2 heikko

3–5 kohtalainen; suojautumistarve alkaa

6–7 voimakas

8–10 hyvin voimakas

11+ äärimmäisen voimakas

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat