Puheenaihe

"Tekijällä on ruskeat silmät" – Miksi poliisi ei kerro epäiltyjen tarkkoja tuntomerkkejä? Näin virkavalta vastaa

Poliisin valitsema linja rikoksesta epäiltyjen etnisten tuntomerkkien ilmoittamisesta herättää keskustelua Suomessa. Kuvituskuva.

Lotta Åberg / Arkisto

Helsingissä poliisi on viime aikoina julkaissut rikospaikoilta huomattavan paljon videoita, joiden avulla halutaan saada yleisövihjeitä rikosten selvittämiseksi.

Monilla videoilla näkyy varsin tarkasti, miltä epäillyt näyttävät, vaikka nämä ovatkin peittäneet kasvojaan.

Viimeksi videota on käytetty Helsingissä poltetun kumigorillan tapauksessa.

Medialle tarkoitetuissa poliisin tiedotteissa ei sen sijaan useinkaan kerrota tarkkoja sanallisia tuntomerkkejä epäillyistä.  

Aika ajoin poliisin mediatiedotteissa esiintyy myös hyvin erikoisia ilmaisuja.

Äskettäin Länsi-Uudenmaan poliisi kuvaili Espoossa Tapiolassa tehdyn ryöstön tekijää "ruskeasilmäiseksi". Kuvailu herätti sosiaalisessa mediassa epäilyn siitä, että poliisi yrittää peitellä tekijän mahdollista etnistä taustaa.

Tällainen kuvailu voi liittyä keneen tahansa, mutta se herättää myös kysymyksen, onko poliisi alkanut puhua maahanmuuttajista kiertoilmauksin. Takavuosina poliisi saattoi käyttää erilaisia kiertoilmauksia Suomen romaniväestöstä, mutta nyttemmin tällaista ei enää näe.

Onko virkavallan linja tältä osin muuttunut? Kysyimme asiaa poliisilta.

Viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Paavo Myöhänen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta muistuttaa, että poliisin viestintä perustuu voimassaolevaan lainsäädäntöön, poliisin viestintästrategiaan ja sitä täydentävään muuhun ohjeistoon.

Viestintästrategia on päivitetty viimeksi huhtikuussa 2015.

Poliisin sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsikirjassa on annettu ohjeita etnisen taustan kertomisesta esitutkinnassa. 

– Käsikirjan mukaan epäillyn nimeä tai kuvaa ei normaalisti anneta julkisuuteen eikä poliisin pidä antaa asianosaisista esimerkiksi yksityiselämää, terveydentilaa tai etnistä taustaa koskevia tietoja, ellei niiden julkaisemisella ole oleellista merkitystä jutun tutkinnalle, Myöhänen korostaa.

– Jos tuntomerkkien kuvaileminen on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen henkilön tunnistamiseksi, etninen alkuperä voidaan kertoa.

Myös Poliisihallituksen antamissa vastauksissa viitataan vuonna 2011 voimaan astuneeseen esitutkintalakiin.

– Poliisin linja ei ole muuttunut, sanoo viestintäpäällikkö Marko Luotonen Poliisihallituksesta.

Entä koskeeko poliisin valitsema niukka tiedotuslinja myös henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa turvapaikanhakijoina?

– Esitutkintavaiheessa voitaisiin periaatteessa tiedottaa epäillyn rikoksentekijän turvapaikanhakija-asemasta, jos turvapaikanhakijan henkilöllisyys ei olisi yksilöitävissä tiedotuksen perusteella, Myöhänen vastaa.

Käytännössä turvapaikanhakija-asemasta ei voida kuitenkaan tälläkään tavoin tiedottaa, koska rikoksesta epäillyn henkilöllisyys voi myöhemmin rikosoikeudenkäynnin ja mahdollisen annettavan tuomion kautta tulla julkiseksi.

– Voisi siis käydä niin, että esitutkinnan tiedottamisessa esiin tullut turvapaikanhakija-asema olisi rikosasiassa annetun tuomion jälkeen yhdistettävissä yksilöityyn henkilöllisyyteen, Myöhänen selventää.

Marko Luotosen mukaan turvapaikanhakijan status on ollut lähtökohtaisesti salassa pidettävä jo parikymmentä vuotta voimassa olleen julkisuuslain perustella.

Epäiltyjen etnistä taustaa on poliisissa varottu kertomasta muun muassa ns. valepoliisijutuissa. Poliisi on tiedottanut ja varoittanut ihmisiä valepoliiseista lukemattomia kertoja viime vuosina. Tiedotteissa ei ole viitattu tekijöiden taustaan, eikä tietoa tuotu julki myöskään poliisin vuosittaisessa rikoskatsauksessa viime syksynä.

Muutama kuukausi rikoskatsauksen julkistamisen jälkeen MTV:n uutiset sai kuitenkin poliisilta tiedon, että valtaosa Suomessa valepoliiseina esiintyneistä rikollisista on ollut romaneita.

Sen sijaan asuntomurtoja koskeneissa tiedotteissa poliisin linja on ollut toinen.

Poliisit ovat useaan otteseen kertoneet, että murtojen tekijät tulevat usein Baltiasta tai muualta itäisestä Euroopasta.

Myös toimittajien keskuudessa etnisen taustan julkistamisesta käydään jatkuvaa keskustelua. Osa toimittajista katsoo, että median olisi syytä kertoa rikoksesta epäilyjen etnisestä taustasta avoimesti. Tämä koskee myös oikeudessa tuomittujen tekijöiden taustaa.

Toimittajia sitovien Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan etnisen taustan kertomisesta pitäisi pääosin pidättäytyä, jottei uutisointi leimaisi koko ryhmää.

Tästä suosituksesta on kuitenkin käyty keskustelua etenkin vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Nyt taustaa voidaan tuoda esiin herkemmin, jos katsotaan, että se on yhteydessä tehtyyn rikokseen.

Juttua varten pyydettiin kommentit myös Helsingin ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksilta. Näitä kommentteja ei määräaikaan mennessä saatu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat