Unohtuivatko linssit kaapin perälle? Ota ne käyttöön ja syö ikivanhaa ravintoa, jolla on ruokittu niin kerjäläisiä kuin kuninkaita

Linssejä on syöty maailmassa tuhansia vuosia, mutta Suomessa ne ovat edelleen monelle kotikokille vieras raaka-aine.

Tiina Kovanen-Bergman

Linssisoppa on ruokaisa arjenpelastaja, jonka valmistamiseen tarvitsee vain linssejä, tomaattimurskaa ja mausteita. Porkkanat ja oliivit antavat keittoon lisäarvoa.

Tiina Kovanen-Bergman

Itämaisessa linssimuhennoksessa maistuvat chili, kookosmaito, bataatti ja korianteri.

Tiina Kovanen-Bergman

Vihreistä linsseistä, kukkakaalista ja juustosta valmistetut kasvispihvit säilyvät hyvin pakastimessa, joten niitä kannattaa tehdä kerralla paljon.

Tiina Kovanen-Bergman

Linssipihvi sopii mainiosti hampurilaiseen maustekurkun, salaatin, tomaatin ja majoneesin kera.

Tiina Kovanen-Bergman

Mangopiltistä tehty lassi sopii ruokajuomaksi etenkin tulisten linssiruokien kanssa.

Tiina Kovanen-Bergman

Kasvikset ja yrtit kannattaa laittaa kauniisti esille ruokahalua herättämään.

Tiina Kovanen-Bergman

RUOKA Monikäyttöiset linssit ovat muita palkokasveja vatsaystävällisempi proteiininlähde, josta saa maukasta ja ravitsevaa ruokaa.

Arkeologisten löydösten perusteella ihmiskunta on käyttänyt linssejä ravinnokseen jo vuosituhansia. Linsseillä on roolinsa jopa raamatussa, kun Iisakin vanhempi poika Esau luopuu syntymäoikeudestaan viekkaan kaksoisveljensä Jaakobin hyväksi saadessaan vastineeksi kulhollisellisen linssejä ja palan leipää.

Tarinaa pidetään metaforana huonoille vaihtokaupoille.

Aikojen saatossa linssejä on ajoittain leimannut köyhien ruuan maine, jota ruualla hienosteluun taipuvaiset karsastavat. Maukkautensa ja monipuolisuutensa ansiosta linssien kerrotaan kuitenkin kelvanneen myös kuninkaille, vaikka niitä söivät kerjäläisetkin.

Yhä edelleen linssit ovat rahassa mitattuna poikkeuksellisen edullista ruokaa, mutta ravintoarvoltaan sitäkin rikkaampia.

Linssit sisältävät runsaasti kuitua, hivenaineita ja proteiineja, mutta kaloreita niissä on tuskin nimeksikään. Lisäksi linsseistä saa kiitettävästi rautaa, magnesiumia, kuparia ja B-vitamiinia. Ne sisältävät myös runsaasti sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavia antioksidantteja.

Linssit ovat myös muita palkokasveja vatsaystävällisempiä.

Ennen kaikkea linssit ovat käytännöllisiä. Ne ovat erinomainen varanto kuivakaapissa, koska niitä ei tarvitse liottaa. Punaiset ja keltaiset linssit kypsyvät noin vartissa, eli selkeästi nopeammin kuin yli puolen tunnin kypsennyksen vaativat vihreät ja mustat linssit.

Nyrkkisääntö kypsentämiselle on keittää linssit vedessä siten, että yksi osa on linssejä ja kaksi osaa vettä.

Linssit säilyvät keitettynä jääkaapissa noin kolme päivää, ja ne voi vallan mainiosti myös pakastaa.

Nykyään linssejä myydään Suomessakin tavallisissa ruokakaupoissa paitsi kuivatavarana, myös valmiiksi keitettyinä.

Yhä edelleen moni suomalainen tuntuu miettivän, mihin ja miten linssejä tulisi käyttää.

Helppo tapa opetella käyttämään linssejä on lisätä niitä kypsennettyinä vaikkapa jauhelihakastikkeen tai pataruokien joukkoon. Ja jos linssisoppa ei ole vielä tuttu ruoka, sitä kannattaa ilman muuta kokeilla. Linssisoppa on varsinainen arjenpelastaja: valmistuu nopeasti ja ruokkii nälkäisenkin joukon. Maku on niin lempeä, että lapsille ja linssejä vierastaville aikuisille sen voi kaupitella välimerellisenä vastineena hernekeitolle.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Linssi

(Lens culinaris)

Kylvövirvilä eli linssi eli rokkalinssi (Lens culinaris) on herne­kasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota käytetään sekä ihmis­ravinnoksi että rehuksi.

Linssin tärkeimpiä viljely­alueita ovat Intia, Turkki ja Kanada. Euroopassa sitä on viljelty etupäässä karjanrehuna, Suomessa vaatimattomalla menestyksellä.

Välimeren alueella linsseistä on tehty löydöksiä, jotka ajoitetaan lähteestä riippuen 8 000 –11 000 vuotta taaksepäin.

Linssin nimi on ikivanha. Monissa kielissä sama sana, esimerkiksi latinan lens, ranskan lentille, saksan linse ja suomen linssi, tarkoittaa sekä kasvia että optista linssiä. Alun perin nämä sanat tarkoittavat kasvia.

Kun optisia linssejä alettiin valmistaa, niistä ryhdyttiin käyttämään samaa nimeä, koska kupera linssi muistuttaa linssi­kasvin siementä. Englannissa kuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssiä, kun taas kasvin nimi on lentil.

Linssi on erittäin hyvä kasvisproteiinin lähde ja sen vuoksi kasvissyöjien suosiossa. Siinä on noin 30 prosenttia proteiinia.

Linssejä ei tarvitse liottaa, joskin liotettuina etenkin vihreät ja mustat linssit kypsyvät nopeammin. Niiden keittoaika on noin puoli tuntia, kun punaiset ja keltaiset linssit kypsyvät noin vartissa.

Linssit sulavat paremmin kuin muut palkokasvit, joten ne aiheuttavat harvemmin vatsavaivoja. Kuitenkin myös linssejä suositellaan yhdistettävän aterialla muihin ruoka-aineisiin.

Written by:

Crista Lassfolk-Feodoroff

Ota yhteyttä