Puheenaihe

Hurja luku Suomesta: Sijoitettuja lapsia jo enemmän kuin pääministerin kotikunnassa asukkaita

Alle kouluikäisten lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen keskeisiä syitä ovat köyhyys, uupuminen, sairaudet, sekä perheiden monimuotoiset ongelmat.

Johanna Erjonsalo

Suomessa oli vuonna 2015 kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 21-vuotiaita lapsia 17 664. Määrä on suurempi kuin esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän kotikunnan Kempeleen asukasluku.

Kodin ulkopuolelle sijoitettu lapsi maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 42 000 euroa vuodessa, joten kustannusten kokonaissumma nousee yli 740 miljoonaan euroon. Laskelmista puuttuvat muun muassa lastensuojelun avohuollon kustannukset, terveyspalvelujen ja oppimisen tuen kustannukset, sekä mahdolliset asumis-, toimeentulo- ja työmarkkinatuet.

Alle kouluikäisten lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen keskeisiä syitä ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan köyhyys, uupuminen, sairaudet, sekä perheiden monimuotoiset ongelmat.

Tiedot käyvät ilmi Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä tutkimuksesta syrjäytymisen hinnasta. Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lapsen sijoituksia ennustavia tekijöitä ovat vanhempien kouluttamattomuus, äidin mielenterveyden ongelmat, äidin yksinhuoltajuus syntymän hetkellä, sekä perheen taloudelliset vaikeudet.

– Suomi on edelläkävijä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri palveluryhmien palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia, THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari sanoo.

Nuorten syrjäytyminen käy yhteiskunnalle kalliiksi. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

– Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset, Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli kertoo.

Tuoreiden laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien tukimuotojen kannattavuutta. Sitra on hyödyntänyt tietoja muun muassa kunnille suunnatun lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.

– Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvennetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus, Hilli sanoo.

Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korvaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen murrosiän kynnyksellä.

– Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti, THL:n johtaja asiantuntija Timo Ståhl pohtii.

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat