"Emme ole halunneet kärjistää asioita" – Monen mielestä suurin suomalainen jonottaa yhä paikkaa Tampereella

Kolmen sodan ylipäällikkö, sotamarsalkka ja presidentti C.G.E. Mannerheimille ei ole vieläkään löytynyt sopivaa nimikkopaikkaa Tampereelta.

HISTORIA Suomen ja Mannerheimin vuosijuhlat eivät riitä. Valkoisten ylipäällikkö on yhä poliittisesti liian hankala hahmo Tampereella.

Tampereella ei ole edelleenkään suunnitelmia nimetä keskusta-alueelle katua tai puistoa C.G.E. Mannerheimin mukaan.

Asiaa ei auta edes Suomen 100-vuotisjuhla ja se, että Mannerheimin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Kahdesti valtionpäämiehenä toiminut kolmen sodan ylipäällikkö ja monien itsenäisyyden vuosien merkittävimmäksi suomalaiseksi nostama Mannerheim on Tampereella edelleenkin poliittisesti liian arka esimerkiksi oman kadun saamiseen.

– Emme ole halunneet kärjistää asioita nimiesityksillä, jotka aiheuttavat poliittisia ristiriitoja, myöntää Tampereen kaupungin kadunnimitoimikunnan esittelijä ja sihteeri Jouko Seppänen.

Seppänen viittaa ennen kaikkea vuoden 1918 sisällissodan tapahtumiin Tampereella. Valkoisen armeijan ylipäällikkönä Mannerheimin on katsottu olleen liian passiivinen puuttumisessa kaupungin verisessä valtauksessa ja ennen kaikkea sen jälkiselvittelyissä tehtyihin julmuuksiin.

Mannerheimin nimi on yhä niin kutsutulla jonotuslistalla, jolta nimiä poimitaan, kun esimerkiksi uusia alueita kaavoitetaan.

Paikan nimeäminen Mannerheimin mukaan oli viimeksi esillä keväällä, kun tamperelaiset reserviläis- ja sotaperinneyhdistykset ehdottivat keskeisen paikan nimeämistä Mannerheimin mukaan.

Yhdistykset ehdottivat Mannerheimin aukion perustamista joko Suomen Pankin aukiolle, toiselle puolelle Hämeenkatua Ruuskasen talon edustalle tai Itsenäisyydenkadun itäpäähään Sampolan tienoille.

Kadunnimitoimikunnan mukaan paikan nimeäminen Mannerheimin mukaan keskusta-alueella ei ole tällä hetkellä tarpeen.

– Päätöksessä korostettiin kuitenkin sitä, että Mannerheiminkallion puistoalue ja patsas pidetään siistissä ja hyvässä kunnossa, lisää Seppänen.

Leinolan Mannerheiminkalliona paremmin tunnetulla Helakalliolla oleva Evert Porilan 1930-luvulla veistämä patsas esittää sisällissodan aikaista ylipäällikköä. Alunperin Koskipuistoon aiottu patsas sijoitettiin Leinolaan vuonna 1956 tiukan poliittisen väännön jälkeen.

Seppäsen mukaan kadunnimitoimikunnassa on keskusteltu myös paikan nimeämisestä talvisodan muiston kunniaksi, kun sodan syttymisestä tulee vuonna 2019 kuluneeksi 80 vuotta.

Vuosien varrella Mannerheimin mukaan nimettyä paikkaa on esitetty muun muassa Ratinanniemeen tai Kauppiin. Esillä on ollut myös Puutarhakadun ja Rongankadun nimeäminen uudelleen Mannerheimin mukaan.

Written by:

Petteri Mäkinen

Ota yhteyttä