Paikalliset

Muistisairaat muuttavat palveluasuntoihin yhä myöhemmin

VANHUUS Kotona mahdollisimman pitkään asuminen ei välttämättä ole paras vaihtoehto muistisairaalle.

Sopimusvuoren toimitusjohtaja Leena Lehtonen ja Vaakonharjun ryhmäkodin johtaja Mia von Bagh ovat havainneet, että muistisairaat muuttavat palvelutaloihin yhä myöhemmässä vaiheessa.

Marjo Rämö

Muistisairaat muuttavat palveluasuntoihin yhä myöhäisemmässä vaihteessa. Esimerkiksi tamperelaisen Sopimusvuoren ryhmäkodeissa keskimääräinen asumisaika on enää alle kolme vuotta, kun vielä viisi vuotta sitten ryhmäkodeissa asuttiin noin viisi vuotta.

– Ilmiö ei koske vain Tamperetta, vaan koko Suomea, Sopimusvuoren toimitusjohtaja Leena Lehtonen muistuttaa.

Ilmiön taustalla on periaate siitä, että ihmiset asuisivat omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Muistisairaan kotona pärjääminen voi kuitenkin olla ongelmallista, ja muistisairaiden kohdalla esimerkiksi katoamisriski on suuri. Suomessa on tälläkin hetkellä useita muistisairaita kateista. Tampereella muistisairas mies on ollut kadoksissa yli viikon.

Sopimusvuoren Vaakonharjun ryhmäkodin johtaja Mia von Bagh kertoo, että muistisairaat hyötyvät aikaisemmasta pääsystä ryhmäkotiin.

– Silloin henkilö pääsee paremmin osalliseksi yhteisöllisyydestä, saa ystäviä ja voi osallistua yhteisiin toimintoihin. Kun asukkaat muuttavat ryhmäkotiin hyvin myöhäisessä elämänvaiheessa, on tilanne se, että jäljellä olevaa elämää saattaa olla hyvin vähän. Silloin saattohoidon merkitys korostuu.

Usein ryhmäkotiin tulevilla muistisairailla on takanaan sairaalajakso.

– Tulijat ovat aiempaa huonokuntoisempia ja iäkkäämpiä. Meille tulee tällä hetkellä aika paljon 90-vuotiaita ja sitä vanhempia asukkaita. Vaakonharjun vanhin asukas on tällä hetkellä 97-vuotias, von Bagh kertoo.

Yleensä uudet asukkaat muuttavat uuteen kotiin mielellään. Kotona asuminen on jo saattanut tuntua turvattomalta ja yksinäiseltä.

– Toki se vaatii ammattitaitoa, että uudesta paikasta saadaan tehtyä koti. Muistisairaalle ikääntyneelle muutto uuteen yhteisöön on aina iso muutos ja se vaatii hänelle oman sopeutumisaikansa.

Lehtonen kertoo tiedostavansa yhteiskunnan paineet siitä, että resurssit ovat rajalliset ja haasteet kasvavat.

– Olennaisinta on kohdentaa rajalliset resurssit oikein ja oikea-aikaisesti. Toivon ymmärrystä myös sille, että elämän loppupuolella olevat ihmiset nähdään yksilöinä eikä vain massana. Muistisairailla on valtavasti voimavaroja, ja jokaisella heistä on takanaan oma elämäntarinansa.

Lehtosen mukaan Tampereen kaupungilla tunnetaan muistisairaiden potilaiden perheiden tilanne aika hyvin, eikä hoitoonohjauksessa ole ongelmia.

– Siinä on kuitenkin tuhannen taalan paikka, että muistin kuntoutus osattaisiin aloittaa ajoissa. Muistisairaus alkaa yleensä hitaasti, eikä oireita osata aina tunnistaa. Jos oireet huomataan ajoissa ja henkilö saa tukea, niin silloin omassa kodissa voikin asua pitempään.

Näin Sopimusvuorella asutaan

Sopimusvuorella on Tampereella viisi muistisairaille tarkoitettua ryhmäkotia. Ryhmäkodeissa on yhteensä 122 paikkaa, ja tällä hetkellä kaikki paikat ovat täynnä.

Lähes jokaisella asukkaalla on oma huone, vessa ja suihku. Keittiö ja olohuone ovat yhteisiä tiloja. Myös kahden hengen huoneita on.

Ulkoilemaan pääsee vapaasti pihan aidatulle alueelle. Jos haluaa ulkoilla oman pihan ulkopuolella, mukaan lähtee työntekijä.

Ryhmäkotien keskimääräinen ikä on 84,7 vuotta. Asujista 22 prosenttia on yli 90-vuotiaita.

Suurimmalla osalla on diagnoosina alzheimerin tauti.

Sopimusvuoreen ohjataan asukkaat Tampereen kaupungin palvelunohjauksen kautta.

Sopimusvuori on perustettu vuonna 1970, ja ensimmäinen ryhmäkoti muistisairaille rakennettiin vuonna 1991 Tampereen Epilään.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat