Kulttuuri

Niämelän lista: Tampereen seitsemänneksi hienoin talo on Hämeenkadun ylpeys

Jonoa Tuulensuun viinakauppaan silloin ennen. Tuulensuuksi sanottiin ennen vanhaan Näsilinnankadun ja Kauppakadun risteystä, siitä myös nimi talolle.

Tampere-Seuran kuva-arkisto

Klassismin helmi on Hämeenkadun ylpeys. Kauas on tultu Holopaisen liikepalatsista.

Tampereen ensimmäisessä asemakaavassa sivistys päättyi Läntiseen katuun (nykyiseen Näsilinnankatuun). Tästä alkoivat kaupunkilaisten maatilkut ja savipellot, syrjäseutu, jolle asutus levittäytyi 1800-luvun jälkipuoliskolle tultaessa.

Tuulensuun tontti päätyi 1890-luvulla Tampereen VPK:lle. Palokuntalaistaloa tontille ei kuitenkaan rakennettu, vaan sille sijoittui muita toimijoita, kuten kauppakoulu ja -opisto, teollisuuskoulu, ammattikoulu ja Nuorsuomalainen yhdistys.

Tontin kummajainen oli Hämeenkadun puolella kyhjöttänyt vanha ränsistynyt puutalo, jolle tamperelaiset vuosisadan alussa keksivät sattuvan nimen: Holopaisen liikepalatsi. Varmana tietona kerrottiin, että Holopaisen liikepalatsi oli itse asiassa yhdeksänkerroksisen talon ylin kerros. Muu osa oli vajonnut maan sisään, sillä tontti oli lähestulkoon suota, kaupungilla tiedettiin.

 VPK myi koko tontin kauppaneuvos Fabian Klingendahlille vuonna 1916. 1920-luvun alussa Klingendahl esitti, että Holopaisen liikepalatsi peitettäisiin korkealla lankkuaidalla. Talorötiskö sinnitteli katukuvan kaunistuksena aina Tuulensuuntalon syntyyn saakka.

 Nimen massiiviselle talolle antoi vuonna 1927 kutsukilpailun voittanut arkkitehti Bertel Strömmer. Sen hän lainasi naapurista, sillä Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmausta oli vanha polvi nimittänyt Tuulensuuksi – siellä kun hieman muuta kaupunkia korkeammalla, vanhan Tammerkosken kartanon peltojen korkeimmalla kohdalla tapasi tuuli tuivertaa tavallista ankarammin.

Klingendahlilta tontin osti seitsemän rakennusmestarin (muun muassa Auttila ja Tähtinen) yhtiö, joka ryhtyi rakentamaan Tampereen siihen asti suurinta asuin- ja liiketaloa. Klassismia edustava Tuulensuu valmistui vuonna 1929.

– Massiivinen räystäs päättää julkisivut komeasti. Suuri talo leveine suhteineen luo sellaista urbaania jykevyyttä, jota kauempaa tuleva tarkkailija luonnehtisi ehkä slaavilaiseksi raskasmielisyydeksi, arvioi tamperelaisarkkitehti Jorma Mukala rakennusta kirjassaan.

Talon helmi on elokuvateatterisali, aikoinaan Pohjoismaiden suurin ja komein, joka kymmenen ensimmäistä vuottaan tunnettiin samalla nimellä kuin itse talokin.

Yleisönosastoissa uusi Kino Palatsi -nimi koettiin ”epäonnistuneena hienostelun tavoitteluna”. Richard Rautalinin veistämät elämän moninaisia tilanteita kuvaavat kuusitoista reliefiä reunustavat näyttämöä, jolla ovat seikkailleet niin Tom Mix ja Eddie Constantine kuin Sylvester Stallonekin.

Teatterin entiset vahtimestarit tosin arvelevat Palatsin leffaloiston päättyneen Rauni Mollbergin Maa on syntinen laulu -elokuvaan sekä Edwin Laineen Viimeiseen savottaan 1970-luvulla. Ne vielä vetivät lähes 700 hengen salin täyteen.

Kino-Palatsi on toiminut myös monien juhlatilaisuuksien, levymoguli Epe Heleniuksen järjestämien legendaaristen rock-konserttien sekä Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien pitopaikkana. 1990-luvun alussa elokuvaväki ja teatterin silloinen omistaja, rakennusyhtiö Kerros-Haka joutuivat napit vastakkain. Kino-Palatsi haluttiin milloin valtion, milloin kunnan rahalla yhteiskunnan suojeluun – ja nimenomaan perinteikkääksi elokuvateatteriksi. Omistajayhtiö taas kaavaili saliin muun muassa ruoka- ja seurusteluravintolaa.

Pitkään tyhjillään ollut Kino-Palatsi sai sittemmin uudet hyyryläiset, Palatsiseurakunnan. Ja sen jälkeen Kino-Palatsi saneerattiin kulttuurikäyttöön. Alkoi Musiikkiteatteri Palatsin aika.

Kaksi ensimmäistä kerrosta ovat liiketilaa, siitä neljä ylöspäin asuntoja.

lähde: Korkki–Niemelä: Tarinoita Tampereen taloista (Tampere-Seura, 1995)

Tuulensuu

Bertel Strömmer, 1929

ARVIO

erikoisuus **

vaikuttavuus ***

miljöö ****

sisätilat *****

rohee **

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat