Paikalliset

Vaalitulos toi poreita Tampereen ankkalammikkoon

Ei tässä ole kysymys paremmasta tai huonommasta, vaan erosta, muotoilee ruotsin kielen puolestapuhujan hillityksi esimerkiksi julistautuva Peter Löfberg. Herrasmies muistuttaa, että perustamperelainen moro on vääntynyt ruotsinkielen god morgonista.

Petteri Mäkinen

Jos haluaa olla huolissaan, niin kielikeskustelun sävy on muuttunut aika aggressiiviseksi, myöntää Tampereen ruotsinkielisten puhemies Peter Löfberg.

Enimmäkseen meille kuuluu hyvää, aloittaa Peter Löfberg.

Vastauksen viipyminen muutaman tovin paljastaa sen, että herrasmies asettelee sanansa tarkasti.

Tampereen kaupunginvaltuuston porvariryhmässä RKP:n mandaatilla istuva diplomi-insinööri on tottunut puhumaan kaupungin kielivähemmistön puolesta. Suurin osa huolista on arkisia.

– Kyllä minäkin haluaisin, että äitini saa vanhustenhoitoa ja palveluita ruotsiksi.

Löfberg myöntää, että ruotsin kielen asema on uhatumpi kuin pitkään aikaan.

Viime vuosina kiihtynyt kielikeskustelu on taannut sen, että pienistä käytännön kysymyksistä huoli on kasvanut myös periaatteellisempiin asioihin.

Vaalit voittaneiden perussuomalaisten kampanjassa näkyvästi esillä olleet kielikysymykset ovat aiheuttaneet poreilua Tampereen ankkalammikossa.

 

Ruotsin osaaminen on sivistyksen mittari. Saksassa mittari voi olla jokin muu asia.”

– Onhan tämä valitettavaa. Äidinkieli on tärkeä osa ihmisten identiteettiä. Pitää kuitenkin yrittää olla provosoitumatta, pohtii Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Kim Rantala.

– Vaalisunnuntain jälkeisellä luokkaretkellä lukiolaiset puhuivat linja-autossa, että mitähän nyt tapahtuu. Pienemmät lapset eivät näihin asioihin onneksi reagoi, kertoo Svenska samskolanin rehtori Ronny Holmqvist.

Ruotsinkielisen Tampereen kahden keskeisimmän instituution nokkamiesten ei tarvitse olla omistaan huolissaan.

Yksityistä Svenska samskolania pyörittää varakas taustayhdistys. Vaikka Tampereen seurakuntien määrää ollaan vähentämässä radikaalisti, Porvoon hiippakuntaan kuuluvan 900-jäsenisen Tampereen ruotsinkielisen seurakunnan lakkauttaminen ei noussut edes keskusteluun.

Barrikadeilla on silti tarvittu myös tamperelaisia. Löfbergiltä pakkoruotsia puoltavat argumentit putoilevat nopeasti.

– Ihmettelen vastustusta kovasti. Ruotsin osaaminen on sivistyksen mittari. Saksassa mittari voi olla jokin muu asia.

Äänen voimakkuus ei kohoa. Löfberg ilmoittaa haluavansa olla hillitty esimerkki.

Joustoa löytyy asioissakin. Löfberg olisi valmis luopumaan pakkoruotsista, jos ruotsille taataan riittävä vähemmistökielen asema.

– Ymmärrän myös vapaaehtoisuutta haluavia. Mutta ainakin lukiossa ruotsin pitää pysyä, myöntyy myös Holmqvist.

Löfberg muistuttaa, että tamperelaisen kielikeskustelun aggressiivisuus on jäänyt puheen tasolle.

– Viimeksi olen kokenut painostusta kielitaustani takia Koulukadun jääkiekkokatsomossa 1950-luvun lopulla.

– Tampereella kukaan ei ole tullut sanomaan, että täällä puhutaan Suomea. Turussa tuli, lisää Holmqvist.

Tarvitaanko Suomessa pakkoruotsia? Ota kantaa!

Svenskspråkiga i Tammerfors

ruotsinkielisiä Tampereella noin tuhat eli puolisen prosenttia väestöstä, naapurikunnissa muutama sata

vuonna 1900 ruotsinkielisten osuus oli reilut kuusi prosenttia ja vuonna 1950 vajaat kaksi

ruotsinkielisimmät kaupunginosat perinteisesti Kaakinmaa, Nalkala, Pyynikki ja Kyttälä

instituutioita: Svenska samkolan ja barndaghemmet, ruotsinkielinen seurakunta Svenska församlingen, De Gamlas Hem, Svenska Klubben, Näsijärven Purjehdusseura – Näsijärvi Segelsällskap

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat