Vapaa-aika

Aamulehti: Suolen toiminta on vastustuskyvyn kulmakivi – "Punainen liha ja lisätty sokeri lisäävät suoliston tulehdusta"

TERVEYS Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo vihanneksien ja täysjyvätuotteiden suosimisen auttavan vastustuskyvyn ylläpidossa.

Vihanneksien syöminen vahvistaa terveyttä monin eri tavoin. Kuvituskuva.

Kotimaiset kasvikset ry

Aamulehden mukaan Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen kertoo vastustuskyvyn kulmakiven olevan suolen toiminta.

– Suolisto on pidettävä kunnossa, jos haluaa elää terveenä ja ylläpitää hyvää vastustuskykyä, Huovinen toteaa.

THL:n erikoistutkija ja dosentti Pirkka Kirjavainen vahvistaa suoliston olevan keskeinen osa ihmisen puolustusjärjestelmää.

– Suolisto toimii suodattimena, joka sallii ravintoaineiden läpäisyn ja estää taudinaiheuttajien pääsyn suolen sisällöstä elimistöön. Suoliston omat hyvät bakteerit taas estävät haitallisia bakteereja saamasta jalansijaa suolistossa, Kirjavainen toteaa.

Vaurioitunut suolen sisäpinta voi aiheuttaa tulehdusreaktion kaikkialle elimistöön ja vaikuttaa erilaisten sairauksien syntyyn. Huovisen mukaan suoliston sujuvaan toimintaan voi vaikuttaa eniten terveellisellä ruokavaliolla.

– Ruokavalion on hyvä pohjautua ruokakolmioon. Vihannekset ja täysjyvätuotteet suosivat suoliston mikrobistoa, joka vastustaa tulehduksen syntymistä. Punainen liha ja lisätty sokeri taas ovat omiaan lisäämään suoliston tulehdusta, Huovinen toteaa.

Ravinnon lisäksi myös uni ja liikunta vaikuttavat olennaisesti vastustuskykyyn. Riittävä määrä hyvälaatuista unta, stressin välttäminen ja sopiva määrä liikuntaa pitävät elimistön puolustusmekanismit kunnossa.

Tyksissä toistuvista infektioista kärsiviä potilaita tutkiva ja hoitava dosentti Leena Kainulaisen mukaan vastustuskykyyn voi vaikuttaa myös ravintolisillä.

– Toistuvista infektioista kärsiville potilaille suosittelen säännöllistä D-vitamiinin, probioottien, sinkin ja ksylitolin käyttöä. Vuosittainen influenssarokotus on myös hyvä keino välttää infektioita, Kainulainen toteaa.

Huovisen mukaan ihminen perii bakteeriston syntymässä äidiltään ja myöhemmin osittain myös isältään. Huovinen suosittelee olemaan mahdollisimman paljon tekemisissä sekä eläinten että muun luonnon kanssa, koska ympäristöllä on suuri vaikutus vastustuskyvyn kehittymiseen.

– Aikaisemmin lapset elivät maatiloilla ja altistuivat tavattoman suurelle määrälle ympäristön bakteereita. Se on kaikki jäänyt pois, ja myös siksi ihmisten bakteeristo on vähitellen köyhtynyt, Huovinen toteaa.

Asiasta kertoi Aamulehti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Vapaa-aika

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat