Paikalliset

Helsingin yliopiston tavoitteena on saada 10 000 näytettä SUPER-tutkimukseen – TAYS :n alueelta tarvitaan mukaan 2000 ihmistä

ILMIÖ Helsingin yliopistossa pyritään keräämään maailman suurin aineisto psykoottisten häiriöiden tutkimusta varten.

Kuvituskuva.

Sonja Sivonen

– Psykoottisiin häiriöihin tiedetään liittyvän periytyvää alttiutta, mutta niille altistavia geenimuotoja tunnetaan tällä hetkellä vain vähän, Helsingin yliopistolta kerrotaan.

SUPER eli Suomalainen psykoosisairauksien periytyvyysmekanismeja selvittävä tutkimus on osa laajaa kansainvälistä yhteishanketta, jonka tavoitteena on kerätä maailman suurin aineisto psykoottisten häiriöiden tutkimusta varten.

Suomessa tutkimukseen tavoitellaan vähintään 10 000 osallistujaa vuoden 2018 loppuun mennessä.

– Heinäkuuhun 2016 mennessä Pirkanmaan alueella on tutkittu jo yli 300 henkilöä. Lahden, Hämeenlinnan ja Seinäjoen alueella tutkimus käynnistyy 2017 aikana. Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella tavoitteena on saada vähintään 2000 osallistujaa mukaan, Helsingin yliopistolta kerrotaan.

Tutkimukseen toivotaan mukaan täysi-ikäisiä henkilöitä, joilla on joskus elämänsä aikana todettu psykoottinen häiriö, esimerkiksi psykoottinen masennusjakso tai skitsofrenia. Tutkimukseen soveltuvia henkilöitä lähestytään hoitoa järjestävien tahojen, asumispalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta, mutta tutkimukseen voi myös itse ilmoittautua mukaan sopimalla tapaamisen oman alueen tutkimushoitajan kanssa.

Noin tunnin kestävä tutkimuskäynti koostuu haastattelusta, mittauksista ja verinäytteen antamisesta. Tutkimushoitajilla on käytössään liikkuva välineistö, jonka ansiosta tutkimuksen ajankohta ja paikka voidaan sopia joustavasti.

– Geenien luotettava tutkiminen vaatii suuria aineistoja. Sen vuoksi osallistuminen SUPER-tutkimukseen on pyritty tekemään mahdollisimman vaivattomaksi, kertoo tutkimusta Tampereella koordinoiva lääkäri Kimmo Suokas.

Tavoitteena on kerätä yli 100 000 näytettä maailmanlaajuisesti, jotta psykoottisten häiriöiden geneettistä ja biologista taustaa pystyttäisiin tutkimaan aiempaa kattavammin. Tarkoituksena on tunnistaa sellaisia biologisia mekanismeja, jotka mahdollistavat uusien hoitokeinojen ja lääkeaineiden kehittämistä.

– Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämän sairausryhmän tutkimiseen on saatu näin merkittävä rahoitus, jonka avulla voimme toteuttaa tämän mittavan koko Suomen laajuisen näytekeräyksen. Osallistumalla tutkimukseen voi auttaa meitä tutkijoita kehittämään parempia hoitomuotoja tulevaisuuden psykoosipotilaille, sanoo tutkimusta johtava professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista, Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen toteuttaa Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Kaikki kerätty aineisto jää tutkittavien suostumuksen salliessa myös THL:n biopankkiin hyödyttäen avointa tieteellistä tutkimusta jatkossakin. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden 2020 aikoihin.

Tutkimus on osa laajaa kansainvälistä Stanley Global Neuropsychiatric Genomics Initiative -tutkimushanketta, jonka taustalla on yhdysvaltalainen Stanley Center for Psychiatric Research, joka toimii Broad Institute of MIT and Harvard -tutkimuslaitoksen yhteydessä. Tämä kansainvälinen tutkimushanke aloitettiin ensimmäisenä Suomessa, ja sen on tarkoitus laajentua jatkossa ainakin Meksikoon, Japaniin, Kiinaan ja useaan Afrikan valtioon.

Tutkimushoitajien yhteystiedot tapaamisten sopimista varten löytyvät osoitteesta: https://www.superfinland.fi/yhteystiedot

Edit: 2.9.2016 kello 14.02 Helsingin yliopiston tavoitteena on saada 10 000 näytettä, ei 100 000. Kansainvälisen Stanley Global Neuropsychiatric Genomics Initiative -tutkimushankkeen tavoitteena on siis kerätä 100 000 näytettä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat