Kulttuuri

Huuhaa: Jos en maalaisi, olisi henki pois

Martti Huuhaa Innanen ja Viisas Lenin-setä puhuu työläisille (2001).

Martti Innanen toi Tampereelle 70 työtä kansalaisten pällisteltäväksi.

Maan eturivin naivisteihin lukeutuva Martti ”Huuhaa” Innanen, kohta 80, sanoo että huumori on ihmiselon ravintoa. Jota hänkin sanoo jatkuvasti hengittävänsä.

– Maalaan joka päivä edelleen. Jos en maalaisi, olisi henki pois. Maalaaminen on minulle kuin huumetta, tunnusti Innanen näyttelynsä avajaisissa.

Innanen tunnetaan värikkäistä, ironisista ja satiirisista parodioistaan suomalaisuuden luonteesta. Herää kysymys, ajatteleeko Innanen kuvillaan niin, että suomalainen on toisaalta hellyttävä jurrikka, toisaalta tomppeli?

– Minä ole ainoa, joka tämän on havainnut. Esimerkiksi TV1:ssä oli joskus uutinen Helsingin yliopiston laajasta tutkimuksesta, jonka mukaan kaikista Euroopan maista Suomessa harrastetaan kaikkein vähiten kulttuuria. Sana kulttuuri on synonyymi sanalle sivistys. Yliopiston tutkimuksessa rahaa paloi. Mikseivät soittaneet mulle kotiin, olisin antanut saman vastauksen ilmaiseksi!

Innasta Suomesta -näyttelyssä teemana on suomalaisuuden kuva. Nähtävillä on 70 maalausta 1970-luvulta 2000-luvulle Suomen Gallupin Säätiön kokoelmasta.

Näyttely esittelee suomalaisen kotonaan ja tyypillisessä suomalaisessa maisemassa, erilaisia ihmissusia sekä valikoiman venäläisiä idän ihmeitä. Maalausten suomalainen tyyppihahmo on nenää kaivava mies karvalakki päässä. Monet maalauksista sijoittuvat johonkin myyttiseen aikaan suomalaiselle maaseudulle.

Innasen maalauksissa esimerkiksi Vanha-Äitee keittää Einarin raappahousuja ja Umpitollo seuraa tapahtumia Kälviän maitojunaseisakkeella. Oma lajinsa ovat Innasen ihmissudet, jotka ovat esillä näyttelyssä esimerkiksi Multian iloisten ihmissusien tai Pälkäneen turvemökin ihmissusien muodossa.

– Se teema on minua kiehtonut jo pikkupojasta asti. Minun ihmissudet ovat ystävällisiä, olen pyrkinyt luomaan niitä lastenkirjamaisesti. Kukaan toinen ei ole tuollaisia ihmissusia maalannut.

Suomalaisille Martti Innanen tuli tutuksi 1960-luvulla levytyksillään kuten Elsa Kohtalon lapsi, Gunnar Vierasmaalainen sekä Urjalan Taikayö. Kuvataiteeseen hän lankesi 1970-luvulla, ja ensimmäisen yksityisnäyttelynsä taiteilija piti 1976. Sittemmin musiikki on jäänyt.

– Olen työskennellyt liki 30 vuotta pelkästään taidemaalarina. Enää ei veri vedä keikalle, paitsi jos tarpeeksi käteen maksetaan.

Innanen sanoo kuvastonsa kumpuavan ennen kaikkea kirjallisuudesta.

– Kirjallisuus on aina kiehtonut minua. Ei mitään Kalle Päätaloa, Anni Polvaa tai Harry Potteria vaan esimerkiksi sellaisia kuin Waltari, Tsehov ja Gogol.

– Carl Grimbergin Kansojen historia on aivan mahtava. Se on hieno satu aikuisille, vie mennessään, kiehtoo ja imaisee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Kulttuuri

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat