Paikalliset

”Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis”

LIIKENNE Kauppakamarin pomo Antti Eskelinen liputtaa mieluummin lähijunan puolesta.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen liputtaa toimivien lähijunayhteyksien puolesta.

Pekka Ruissalo

Lähijunayhteyksien merkittävä parantaminen on Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelisen mukaan lähivuosien keskeinen tavoite.

– Yritykset eivät tunne kuntarajoja. Tampereelta lähtee raiteet neljään suuntaan, ja niitä pitää hyödyntää aiempaa paremmin.

Hän puhuu pitkään liikenne- ja infrahankkeista: kansainvälisestä lentokentästä, yhteyksistä pääkaupunkiseudulle, toimivasta paikallisliikenteestä.

Tällä hetkellä kuntakeskuksissa ei ole riittävästi ostovoimaa. Lähijuna auttaisi tilannetta huomattavasti.

Eskelisen visiossa Kangasala, Lempäälä, Nokia ja Ylöjärvi ovat vahvoja asemakeskuksia, jotka keräävät ihmisiä. Näiden keskusten ympärille sijoittuisi myös rakennuskanta ja nämä keskukset olisivat joukkoliikenteen välietappeja.

– Pitää toimia mahdollisimman kustannustehokkaasti. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, ja sitä pitäisi hyödyntää kaavoittamalla sinne, missä on jo kunnallistekniikkaa. Asemakeskukset ovat hyvä esimerkki.

Eskelisen mukaan olennaista on saada liikenne kulkemaan keskustasta keskustaan. Täten rautatieasemat tulisi rakentaa mahdollisimman keskelle kuntaa.

– Tällä hetkellä kuntakeskuksissa ei ole riittävästi ostovoimaa. Lähijuna auttaisi tilannetta huomattavasti.

VR:llä on monopoliasema raideliikenteeseen 2020-luvulle asti. Eskelinen on tyytyväinen siihen, että etenkin Helsingin ja Tampereen välillä kulkeva ns. halpabussiliikenne on pakottanut myös VR:n tarkistamaan hinnoitteluaan.

– Aina kun tulee kilpailua, kuluttaja hyötyy. Aina. Bussialan kilpailu näkyy jo nyt raiteilla, ja VR:n monopolin loppuminen parantaa tilannetta entisestään.

Pitkään vireillä ollut raitiotiehanke ei saa Eskeliseltä kehuja.

– Se on hidas, eikä palvele alueen kilpailukykyä. Hidas raitiotie keskustasta Hervantaan ei alueellisen kehityksen kannalta paljon auta.

Asiassa pitäisi Eskelisen mukaan myös miettiä työn muutosta. Kahdeksasta neljään -työrytmi alkaa olla nyky-Suomessa historiaa.

– Silti edelleen erilaisia infrahankkeita perustellaan sillä, että saadaan helpotusta ruuhka-aikoihin aamulla ja iltapäivällä. Niitä ruuhkiako varten investoidaan? Eskelinen kysyy.

Eskelinen käyttää kokonaisuudesta termiä julkisen sektorin kulutusjuhla.

– Se pitäisi saada loppumaan mahdollisimman pian.

Eskelinen niputtaa investoinnit kahteen ryhmään. Älyttömät ja tuottavat.

– Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa.

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

– Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa, mies vastaa.

Stenhäll kannattaa ratikkaa

Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Jaakko Stenhäll (vihr) ei jaa Antti Eskelisen näkemystä.

– Lähijunayhteys olisi kannatettava Tesoman suuntaan, mutta se ei palvele alueen keskeisiä kauppapaikkoja. Raitiotie yhdistäisi esimerkiksi Hervannan ja Kalevan.

Stenhällin mukaan raitiotie auttaisi myös keskustan palveluiden kehittämisessä. Hän korostaa, ettei raitiotiehanketta ja lähijunayhteyksiä tulisi asettaa vastakkain.– Molemmat ovat kannattavia investointeja. Kaikki tämän kokoluokan investoinnit ovat alueelle hyväksi.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat