Paikalliset

Eläköitynyt Anneli Taina: Mielummin valistusta kuin valvontaa

ELÄKKEELLÄ Entinen ministeri haluaa vaikuttaa vielä työelämästä jäätyäänkin.

Anneli Taina lukee paljon ja mielellään dekkareita. - Metso on tuossa kodin vieressä sopivasti.

Anne Lahnajärvi

Pitkän julkisen uran tehneen tamperelaisen vaikuttajan Anneli Tainan henkilöstä tiedetään oikeastaan aika vähän, vaikka hän on ollut esillä mediassa ajoittain paljonkin.

Vuoden vaihteessa Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta (Avi) ylijohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Taina avaa kotiovensa haastattelupäivänä tyylilleen uskollisena, jakkuun ja helmiin sonnustautuneena. Puheenaiheet pysyvät nytkin tiukasti asiassa. Eläkkeelle jääminen ei tarkoittanut kokonaan työelämästä ja yhteiskunnallisista tehtävistä jättäytymistä.

– En viihdy pelkästään kotona. Olin jo aamulla eräässä kokouksessa.

Taina jatkaa edelleen Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Hän pitää Kelaa merkittävänä valtakunnallisena sosiaalivakuutusalan toimijana.

– Sitä pidetään myös luotettavana, rahaa liikkuu suuria määriä. Kelaan kuuluu juuri nyt hyvää, siellä on tekeillä iso hallinnollinen uudistuspäätös, joka on ihan loppusuoralla. Hallintoa virtaviivaistetaan. Tavoitteena on myös vastata paremmin digitalisoitumisen haasteisiin.

Tämä tarkoittaa Tainan mukaan sitä, että palveluja viedään sähköisiksi entistä enemmän.

– Kela saa jatkuvasti uusia tehtäviä, esimerkiksi toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa.

Tainan mukaan sähköisten palveluiden laajentuessa myös asiakkaiden oman aktiivisuuden odotetaan lisääntyvän. Näppituntuma on, että suomalaiset tuntevat hyvin sosiaaliturvansa.

– Koko yhteiskunnalle kuuluu vastuu siitä, että tiedetään mihin kenelläkin on oikeus.

Kela saa myös asiakkailta hyviä arvosanoja.

– Palaute on erittäin myönteistä, se antaa hyvän kuvan toiminnasta. Väärinkäytöksiä on suhteessa asiakasmääriin hyvin vähän ja ajattelu lähteekin entistä enemmän siitä, että asiakkaisiin luotetaan. Vain aniharvoin joudutaan menemään oikeuteen saakka.

Aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävät ovat jo historiaa, mutta syksyn kestopuheenaiheeseen, alkoholilain kiristymiseen ja viranomaisholhoukseen Taina suostuu vielä ottamaan kantaa.

– Alkoholipoliittisilla päätöksillä pyritään siihen, että kansalaiset käyttäisivät alkoholia järkevästi. Eduskunnassa ajatellaan, että mitä enemmän säädellään, sitä vähemmän kansa juo.

– Mutta nämä viimeiset rajoitukset saavat jo niin suuria mittasuhteita, että valvovan viranomaisen tehtävä vaikeutuu. Uudet määräykset tietysti ärsyttävät yrittäjiä.

Tainan mukaan säätely-yritykset alkavat mennä liian pitkälle.

– Korostan, että Eduskunnan pitää miettiä tätä. Yhteiskunnan valvontastrategiassa pitää huomioida yhteiskunnan kehitys.

Taina kertoo esimerkin. Valvontaviranomaisen, tässä tapauksessa Aluehallintoviraston mielestä alkoholia voi myydä itsepalvelukassan kautta, Valviran mielestä ei.

– Lainsäätäjän ja valvontaviranomaisenkin välillä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta luonnollisesti viranomaiset toimivat lakien mukaan. Henkilökohtaisesti panostaisin enemmän valistukseen kuin valvontaan.

Tainan pitkään uraan mahtuu myös monia vuosia eduskuntatyötä.

– Itselleni juuri se aika on ollut mieluisinta, ennen kaikkea puolustusministerin tehtävät. Olen monesti sanonut, että ministeriys on poliitikolle kuin olympiamitali, kun pääsee Valtioneuvoston jäseneksi. Mutta olen kyllä pitänyt kaikista tehtävistä, joissa olen ollut.

Myös siis sosiaalityöntekijän työstä, jossa Taina vaikutti Tampereella vuosina 1977-87.

– Se työ antoi hyvän näköalan poliittiseen päätöksentekoon. Vastuulleni kuuluivat toimeentulotukiasiat ja vammaishuolto.

Tainan puolustusministeriaika osui 1990-luvulle, hyvin pian Suomen ensimmäisen naispuolisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin jälkeen.

– Elisabeth raivasi väylää. Olin aika nuori siihen aikaan ja vielä nainen, joten varmaan tuli jotain valituksen sanaa. Ei kuitenkaan runsain mitoin. Aiemmissa tehtävässä saatu luottamus varmasti myös vaikutti.

Sukupuolesta oli Tainan mukaan jopa etua perinteisesti kovin miehiseksi koetulla alueella.

– Maailma muuttui siihen aikaan valtavasti. Baltian maat olivat juuri itsenäistyneet ja silloin alkoi Naton kansainvälinen rauhankumppanuusohjelma. Minusta oli hyvä, että naiset johtivat puolustusministeriötä ja veivät asioita eteenpäin ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita. Kansainvälisiä kokouksia esimerkiksi oli tuohon aikaan viikottain.

Tainan aikana pidettiin myös ensimmäinen EU:n puolustusministerien kokous, joka oli vielä epävirallinen ja vakiintui sittemmin. Suomi teki päätöksen lähettää kriisijoukkoja Bosniaan, helikopterihankinnoistakin päätettiin ja puolustusvoimien kehittäminen tuli ajankohtaiseksi.

Lääninhallituksessa ja Avissa näinä vuosina saaduista kokemuksista oli paljon hyötyä.

– Sain maaherrana ja ylijohtajana puolustusvoimista tietoa koko ajan, koska teimme jatkuvasti yhteistyötä varautumisasioissa ja maanpuolustuskurssien järjestämisessä.

– Koulutuksena varusmiespalvelus on erittäin hyvä, ja siihen onkin panostettu paljon. Materiaalipuolella säästöt alkavat tuntua. Siihen on satsattava jatkossa, jotta puolustuskyky säilyy.

Eläkepäivistä Taina on voinut nauttia jo muutaman viikon. Kalenteri ei ole vielä ehtinyt täyttyä, eikä se ole aikomuskaan.

– Tein hirveän pitkiä päiviä ja matkustin koko ajan, sillä Etelä-Suomen Aluehallintovirasto sijaitsee Hämeenlinnassa ja alue ulottuu viiteen maakuntaan. Pääkaupunkiseudullakin kävin usein. Nyt kun jatkuva reissaaminen on päättynyt, olo on helpottunut.

Matkustelulla ei Taina siis ainakaan aio päiviään täyttää.

– Nyt minulla on vihdoin aikaa hyödyntää Tampereen rikasta kulttuurielämää ja tavata ystäviä.

Alakoululaisena Tampereelle perheensä mukana muuttanut Taina on asunut puolisonsa Heikki Tainan kanssa Hämeenpuistossa lähes kaksikymmentä vuotta. Ikkunasta näkyy Tampereen pääkirjasto Metso.

– Haluan, että aikatauluissani on väljyyttä. Luen paljon, käyn kirjastossa ja poimin kirjavinkkejä lehdistä.

– Meidän yli kuusikymppisten pitää myös huolehtia kunnostamme. Lenkkeilen ja pari kertaa olen jo käynyt vesijumpassa, siitä pidän.

–  Kuntosalia suositellaan paljon, sitä täytyy harkita. Luultavasti tarvitsen sinne jonkun kaveriksi, ettei se tunnu pakkopullalta.

Lähiaikoina eläköityville Taina lähettää terveisiä: kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen, miten aikoo aikansa käyttää.

– Ihan kylmiltään ei kannata eläkkeelle lähteä. Siirtyminen työelämästä pois ei kaikille ole mikään hiphurraa, vaan iso elämänmuutos.

Taina myös muistuttaa, että eläkeläiset ovat voimavara, jota ei yhteiskunnan kannata hukata. Hän itse kuuluu muun muassa Viola-kodin johtokuntaan ja on mukana Tampereen apulaispormestari Leena Kostiaisen vaalityössä.

– Esimerkiksi isovanhemmat ovat suureksi avuksi auttaessaan lastenlasten hoidossa. Jos saa elää ja olla terveenä voi tehdä paljon yhteiskunnan hyväksi.

– Itse haluan olla vielä monella tavalla hyödyksi. Vielä on paljon tehtävää.

Anneli Taina

Syntynyt 21.6.1951 Imatralla

Puoliso vuodesta 1972 Heikki Taina

Yhteiskuntatieteiden maisteri 1975

Sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki 1977–1987

Projektin johtaja, Tampereen kaupunki, Hervannan EU-hanke 2000–2002

Vakuutuspiirin johtaja, Kela, Tampere 2002–2003

Etelä-Suomen läänin maaherra 2004–2009

Ylijohtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2010–2014

Kansanedustaja 1987–1999

Lakivaliokunnan jäsen 1987–1991

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen 1987–1991

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja 1991–1994

Työasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen 1991–1994

Asuntoministeri 1995–1995

Puolustusministeri 1995–1999

Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1981–1996

Koululautakunnan jäsen 1981–1984

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen 1985–1987

Kaupunkisuunnittelutoimikunnan jäsen 1985–1987

Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtaja 2012–2016

Viola -kotiyhdistys ry:n johtokunnan jäsen 2011–

Harrastaa puutarhanhoitoa ja kirjallisuutta

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat