Paikalliset

Lennokkimestarin opissa taivaalle – Katso video

LENNÄTTÄMINEN Liidokin rakentamisessa on kutkuttavaa haastetta. Harrastus sopii koko perheelle.

Lennokkimestari Timo Pajunen on ohjannut Vehmaisten Lennokkikerhoa yhtäjaksoisesti vuodesta 1979. Kerhossa käy lapsia vanhempineen, ja siellä rakennetaan kuvassa näkyvä Toka-liidokki.

Samuel Taipale

Jospa et ostaisikaan lapsen ensimmäiseksi lennokiksi radio-ohjattavaa kopteria, vaikka halvalla saisitkin. Ilo voi loppua lyhyeen.

– Radio-ohjattavat lennokit ovat lapsille aika vaikeakäyttöisiä. Harmistus voi olla suuri, jos kone kyntääkin vain ojan pohjaa, tamperelainen lennokkimestari Timo Pajunen kertoo.

Perinteinen , itse rakennettava liidokki on hyvä vaihtoehto lapselle, jonka mieli janoaa yläilmoihin. Liidokin avulla lapsi oppii lennättämisen perusteet.

– Sitä paitsi oman liidokin rakentaminen on varsin jännittävää. Siinä on kutkuttavaa haastetta lapselle.

Ja voi sitä riemua, kun oma liidokki vihdoin valmistuu.

– Sitten on kova kiire pihalle. Jos koneen tekee ohjeen mukaan, se lähtee kädestä lentämään.

Kun liidokki on riittävän korkealla, runkoon kiinnitetty 50 metriä pitkä lanka irtoaa ja liidokin vapaa lento voi alkaa.

– Sitten luonnonvoimat puuttuvat peliin, Pajunen lisää.

Pajunen on ollut Vehmaisten Lennokkikerhon ohjaajana vuodesta 1979. Sadat ja taas sadat pojat ja tytöt ovat saaneet häneltä opastusta Toka-liidokin tekemiseen.

– Soisin mahdollisimman monelle tämän harrastuksen. Tämä on niin terveellistä kuin olla voi. Lapsi oppii kädentaitoja ja kärsivällisyyttä ja saa lennättää liidokkia ulkoilmassa. Se vasta hienoa onkin, kun menemme talvella Näsijärven jäälle. Se on loistokkain paikka.

Harrastus on myös edullinen. Toka-liidokin voi ostaa netistä tai tamperelaisesta Harrasteesta muutamalla kympillä.

– Joskus käy niin, että liidokki hajoaa, mutta ei hätää. Liimalla sen saa korjattua entistä ehommaksi.

Ja voipa niinkin käydä, että liidokki katoaa korkeuksiin.

– Siitä saakin sitten päähänsä kunnian kruunun, kun oma kone lentää tuhansien metrien korkeuteen.

Lentäminen on kiehtonut lapsia aina. Siksi liidokkien rakentaminen on pitänyt pintansa, ja kerhoon on ollut tulijoita joka vuosi.

Vehmaisten Lennokkikerhoon pääsee mukaan kävelemällä ovesta sisään perjantaisin kello 17.30. Ainoa vaatimus on se, että lapsella on mukana aikuinen.

– Tämä siksi, ettei rakentelu muutu karhunpainiksi. Perjantai-ilta voi tuntua aikuisesta väsyttävältä, mutta liidokin rakentaminen on mukavaa aivojumppaa työviikon päätteeksi. Mieli piristyy, ja kotiinlähdön hetkellä olo on varmasti virkeämpi kuin tänne tullessa.

Kerho soveltuu kouluikäisille lapsille.

– Liidokin tekeminen vaatii jonkin verran malttia. Toka-liidokki valmistuu tavallisesti viidennellä tai kuudennella kerhokerralla eli noin puolessatoista kuukaudessa.

Pajunen rakensi ensimmäisen liidokkinsa lapsena.

– Olin silloin ensimmäisellä luokalla Kissanmaan koulussa. Kone oli Esko 1.

Harrastus vei pojan mennessään. Pajunen on muun muassa kilpaillut liidokeilla ja suunnitellut oman Näsi-liidokin.

F1A-kilpailuliidokkiaan hän rakensi vuoden. Sen siipeen on merkattu tussilla matka, jonka se on pisimmillään liitänyt luonnonvoimien avulla.

– Yhdeksän kilometriä.

Seurakunnan lennokkikerhoja on Vehmaisissa, Lentävänniemessä ja Multisillassa. Timo Pajusen ohjaama Vehmaisten Lennokkikerho kokoontuu perjantaisin kello 17.30. Kerho löytyy Vehmaisten seurakuntakodista, Kauppilaisenkatu 26:sta.

 

TOKA-liidokki

Toka on Olavi Lumeksen suunnittelema yksirunkoinen perussiipiliidokki.

Liidokki hankitaan rakennussarjana. Se on tarkoitettu aloittelevalle harrastajalle.

Toka-liidokeilla voi kilpailla kansallisella tasolla. Lapsille järjestetään kilpailuja myös Tampereella.

Lähde: Wikipedia

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat