Paikalliset

Hän on Juho Räty, sankari vastoin tahtoaan

ARJEN SANKARI Juho Räty kertoi Facebookissa keskeyttämästään kiusaamistilanteesta. Kirjoituksesta tuli nettihitti, mikä ihmetyttää sankaripoikaa.

Muun muassa kokoomusnuorissa järjestötoimintaa harrastanut Juho Räty kuuluu myös Suomen lapsiasiavaltuutetun Nuoret Neuvonantajat -ryhmään. Ryhmä tapaa tänä syksynä presidentti Niinistön. – Presidentti tuskin osasi yhdistää Facebook-päivitystäni neuvonantoryhmään, nuorukainen nauraa.

Roosa Pelkonen

Kun 19-vuotias Juho Räty kirjoitti vajaa viikko sitten Facebookiin Helsingissä keskeyttämästään kiusaamistilanteesta, ei hän aavistanut, kuinka iso haloo kirjoituksesta nousisi.

– Kun julkaisin tilapäivityksen, ajattelin, että muutama kaveri saattaa jakaa sen. Olen ollut mukana järjestötoiminnassa, ja esimerkiksi Suomen lukiolaisten liiton ja Suomen nuorisovaltuustojen liiton jäsenet ovat valveutunutta porukkaa. Mutta tällaista huomiota en osannut odottaa, tamperelaisnuorukainen kertoo hölmistyneenä.

Juho Rädyn tilapäivitys on jaettu Facebookissa yli 5 500 kertaa, ja eri uutislähteet ovat hehkuttaneet tämän tekoa koko viikon. Kiittelipä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin Rätyä omilla Facebook-sivuillaan.

Nuori mies suhtautuu kohuun ristiriitaisin tuntein.

– Mukavaa, että ihmiset haluavat levittää tärkeää asiaa. Loppujen lopuksi on kuitenkin surullista, että tästä on noussut näin suuri kohu. Tällaisten tekojen pitäisi olla arkipäivää, ja kaikkien pitäisi uskaltaa puuttua kiusaamiseen, Räty toteaa.

Helsingissä sattunut kiusaamistapaus ei ollut ensimmäinen, jonka Räty on kohdannut.

– Kaikki, jotka ovat käyneet Suomessa koulunsa, ovat olleet jollain tavalla mukana kiusaamisessa. Joskus alakoulussa olin itsekin tilanteessa, jossa muut ikäiseni lapset tuuppivat ja nimittelivät minua. Kiusaaminen loppui, kun yläkouluikäinen oppilas tuli väliin ja komensi kiusaajia lopettamaan. Se tuntui hyvältä, hän kertoo.

Tampereen Steinerkoulussa perusopetuksensa saanut Räty ryhtyi vähän vanhempana tukioppilaaksi. Tukioppilastoiminnassa puhuttiin paljon koulukiusaamisesta, ja termi hiljainen hyväksyjä tuli Rädylle tutuksi. Hänen mukaansa hiljainen hyväksyntä on suomalaisille tyypillistä.

– Ihmisillä on ehkä helpompaa, kun ei vaivauduta sotkeutumaan toisten asioihin. Monesti sanotaankin, että älä puutu mun asioihin tai älä puutu toisten asioihin. Passiivisuus voi johtua siitäkin, että ihmisillä ei ole uskallusta puuttua hälyttäviin tilanteisiin. Aina ei voi tietää, miten vastapuoli reagoi.

Juho Rädyn mielestä ei ole merkityksellistä, kuka kiusaamiseen puuttuu. Tärkeintä on, että siihen puututaan ylipäänsä.

– Yrittämällä ei menetä mitään, hän painottaa.

Räty pitää asiallista lähestymistapaa kaikkein kannattavimpana.

– Kiusatut voisivat itsekin panna kiusaajilleen asiallisesti vastaan, vaikka kysymällä tiedättekö miten hölmöltä vaikutatte, kun teette noin? Tärkeintä on, ettei kiusattu alistu tai turvaudu väkivaltaan. Väkivaltaista vastausta kiusatut monesti haluavat ja odottavat. Kun ihmiselle puhutaan asiallisesti, saa todennäköisesti myös asiallisen vastauksen.

Suomen lukiolaisten liitto lanseerasi torstaina #kutsumua-kampanjan Juho Rädyn esimerkin innoittamana.

Sosiaalisessa mediassa leviävä kampanja haastaa suomalaiset rakentamaan sellaista ilmapiiriä, jossa kukin tulee nähdyksi omana itsenään. Mukaan voi osallistua julkaisemalla kuvan kahdesta sanasta, joista toinen kuvaa sitä lokeroa, johon kuvan ottaja on yritetty tunkea ja toinen sellaista ominaisuutta, jonka hän tahtoisi muiden hänessä näkevän. Ensimmäinen sanan yli tulee vetää viiva ja kuva merkitä #kutsumua tunnisteella.

Perjantaiaamuun mennessä kuvapalvelu Instagramista löytyi jo 1500 tunnisteella merkittyä kuvaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat paikalliset

Uusimmat

Luetuimmat